Mikä sinusta tulee isona? Ihan oikeasti, aikuisten oikeasti. Nopeampi sormisena tai avustajiensa ympäröimänä herra M C.pyörittelee tätä ja teemaa miten yli 300 sivua. Tv-vetää puoleensa, sillä kyllä, en osaa keskittyä tämän kaltaisten opusten parissa. Onko tämä testi, simulaatio, aikakaappaus opiskelijan housuihin. Ainakin opin että jos haluaa paremmat kaverit, kannattaa pukeutua paremmin. Sattummus seuraa valmiustautunutta mieltä. Taidan, siis osaan, en aio, vaan teen mitä haluan. Listaa mielummin kymmenen kysymystä ja vastaa niihin, kuin luet tämän. Katson mielummin Dagin, tv Fem. Huh.
Annen ajatuksia ja kirjatehtävän satoa- Rajaton luokkahuone! Rajaton luokkahuone- Hannele Niemi & Jari Multisilta –PS kustannus 2000
Rajattomuus tulisi nähdä positiivisena, uusien asioiden sekä uusien oppimismenetelmien mahdollistajana. Rajattomuus opetuksessa tuo erilaisille oppijoille mahdollisuuksia oppia uutta omia vahvuuksia hyödyntäen, toiset oppivat näkemällä, toiset kuuntelemalla ja toiset muilla aisteilla. Opettajille tämä mahdollistaa innostavia uusia opetusmenetelmiä, joita tulisi hyödyntää mahdollisimman laajasti. Rajattomuudessa on hyvä muistaa, että sosiaalisuus, yhdessä tekeminen ja uteliaisuus sekä toisten auttaminen olisi avainasemassa. Teknologiataidot nousevat osaamisen välineiksi ja usein opiskelijat ovat opettajiaan taitavampia näissä. Mitä uudet opetusmenetelmät vaativat- opsien uudistamista ja ajan tasalla pitämistä (nyt ops muutokset jälkijunassa), opsien muutoksiin reagointi joka koulutus asteella, uudet työvälineet. Uusien työvälineiden käyttö (kaikilla ei ole uusinta älypuhelinta) joten eri oppimisalustat , muistiinpanojen avuksi kuvia, erilaisia fyysisiä oppimisympäristöjä sekä erilaisen teknologian hyödyntäminen myös pedagogisissa ratkaisuissa sekä koulun ja kodin välisessä yhteistyössä (vilma, helmi jne.) Mobiililaitteilla oppimista saadaan nuorille mielekkäämmäksi. Haasteena tässä voidaan nähdä erilaiset laitteet ja käyttöympäristöt. Oppimisen mielekkyyttä voidaan lisätä toki monella muullakin tavalla kuten koulun ja muiden tahojen välisen yhteistyön lisäämisellä (eri yhdistykset ja vanhemmat sekä yhteistyö näiden välillä). Digitaaliset oppitunnit ovat myös yksi keino. Ammatillisella puolella työelämän kanssa tehtävä yhteistyö ja laajat verkostot erilaisia projekteja varten lisäävät innovatiivisuutta. Tämän lisäksi saamme arvokasti tietoa siitä, mitä työelämä haluaa, millaisia työvälineitä ja kuinka erilaista teknologiaa hyödynnetään (matkailu alalla viimeiset vuodet olleet tässä edistyksellisiä. Esimerkkinä tästä e-lippu, mobiilitarkistus kortit.jne…) . Opetuksessa mobiililaitteita käytettäessä tulisi varmistaa, että opetusmateriaaleihin pääsee myös kotoa käsin. Lisäksi oman haasteensa tuo opetushenkilökunnan osaaminen uusien mobiililaitteiden kanssa. Työn muutos ja toimenkuvien muutos eri aloilla tuo oman paineensa erilaisten tieto- ja viestintä laitteiden käyttöön. Samalla yhteistyö lisääntyy mutta sosiaalisuus vähenee. Yhteyttä pidetään yhä useammin facen, twitterin, whatsupin yms käyttöjärjestelmien kautta. Opettajilla oma pedagoginen ajattelu ajaa valitsemaan opetusmenetelmät. Toisinaan kurssien sisältö sanelee pakon käyttää tiettyä menetelmää (esimerkkinä matkailualalla amadeus, opera jne). Toisinaan myös vanhemman sukupolven opettajilla on vaikea uskoa muutokseen ja luottaa uusiin opetusmenetelmiin ja on vaikeaa päästää vanhoista jo opituista menetelmistä irti. Muutos vaatii positiivisuutta, uskoa tulevaan, kyvyn omaksua uusia asioita ja luottamisen uuteen. Heittäytymällä onnistuu – Innostu opiskelusta, onnistu elämässä!
Ja Annen ajatuksia - Go with a Flow- joka oli todella lukemisen kannalta haastellinen. Näitä asioita ajattelee usein ajattelemattaan..... Elämän virta – FLOW Mihaly Csikszentmihaylyi
Go with a Flow, annetaan vaan elämän viedä. Kirjassa keskitytään oleellisesti siihen, miten löydämme onnen pienistä asioista. Kuinka osaamme ajatella positiivisen kautta ja mitä kautta löydämme helpoiten hyvän olon ja rauhan ympärillemme. Mikä tekee kenenkin onnelliseksi ja tyytyväiseksi elämään ja sitä ympäröiviin asioihin, on hyvin henkilökohtainen asia, ajatuksen ydin on, että osaisimme rentoutua ja löytää hyvän ja helpon tavan olla ja elää. Osaisimme löytää ne asiat itsellemme jotka tekevät meidät iloiseksi ja onnelliseksi. Osaisimme myös päästä niistä asioista yli, jotka koemme tuskallisina tai vaikeina. Kuinka tietoisia olemme siitä, että me emme ole voineet valita ja vaikuttaa kaikkeen siihen mikä meitä ympyröi. Kukaan ei voi valita sitä minne syntyy ja millaiseen perheeseen. Jos olisimme syntyneet keskelle nälänhätää, olisimme onnellisia ja kiitollisia veden pisarasta. Kun olemme syntyneet parempi osaisina, emme osaa joka päivä olla onnellisia siitä vedestä ja leivästä, vaan usein haaveilemme, että meidät tekee jokin muu asia onnelliseksi. Toinen haaveilee siitä, että saisi uuden auton tai isomman talon tai lapsen. Jollekulle riittää, että on terve juuri tänään ja saa herätä onnellisena uuteen päivään. Kaikki kokemamme asiat vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme elämän virtaan ja miten annamme sen viedä meitä eteenpäin. Vaikka emme olisi tietoisia siitä, että ajattelemme ja käsittelemme näitä asioita päivittäin niin jollain tasolla kuitenkin teemme niin. Saatamme tokaista, että uusi takki tekisi minut niin onnelliseksi mutta kun alamme miettiä, että mitä meillä on ja mikä meidän tosiasiassa tekee iloiseksi ja onnelliseksi niin usein siihen löytyy jokin muu syy. Mikä minut tekee onnelliseksi ja tietoiseksi siitä, että koitan pysyä positiivisena. Olen onnellinen ja kiitollinen, että saan olla tässä ja tänään. Olen saanut kokea äidiksi tulemisen 4 kertaa ja minulla on 5 lasta, kaksosetkin siis minulle on suotu. Olen saanut rakastaa ja olla rakastettuna tässä liitossa lähes 20 vuotta ja me kaikki olemme terveitä ja päässeet elämän vaikeista asioista ja tregedioista yhdessä läpi. Mitä toivoisin vielä. Sitä, että saisin rauhan ja tietoisuuden siitä, että osaisin olla myös vain minä ja onnellinen myös yksin. Tuntuu, että elän toisten kautta ja toisten kanssa, entä jos toisia ei jonain päivänä olisikaan….Silti uskon, että olen löytänyt tietoisuuden minusta ja osaan asettaa tavoitteita itselleni.
Elämän virta - FLOW, Mihaly Csikszentmihalyi Tässä minun ajatuksia Flow ilmiöstä tutkijoiden kertomana. Takakansi videona. Hieman pitkä, mutta vaatii koko videon katsomisen. Lisäisin tähän videoon vielä vahvasti sadut ja niiden avulla pääseminen Flowhun, olotilaan, jossa arki unohtuu ja innostus valtaa mielen. Bruno Bettelheimin kirja: Satujen lumous merkitys ja arvo. Videolla myös koko Utobedan koulutuksen kannalta oivallisia ajatuksia, laittaa miettimään.
Kirja pyörittelee tosiaan samaa asiaa eri näkökulmista, ehkä vähän turhankin pitkään. Mutta täytyy muistaa, että jenkeissä maksetaan tietokirjailijoille sivumäärän mukaan, joten mielestäni on ihan hyvä että Mihaly on saanut perheelle huttua pöytään koko rahan edestä!
Olin lukenut kirjan jo aikaisemmin, joten lähinnä selailin kirjaa läpi ja muistuttelin asioita mieleen. Mutta lyhyestä virsi kaunis: kun ihminen saa mielekästä, tai haastavaa mutta mielekästä tekemistä, ajantaju häviää ja onnentunne aikaansaannoksesta on huikea.
Jos mietin tätä kirjaa opetuksessa, tarkoittaa se sitä, että pyrin suunnittelemaan opintokokonaisuudet niin, että käytäntöä ja mielekästä tekemistä on oikeassa suhteessa. Oikeassa suhteessa/opiskelija, koska jokaisen keskittymiskyky esim. puheen kuuntelemiseen vaihtelee (vrt. NLP_auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen ja sitten se käsittämätön loogis-järkevä).
Valitettavasti mielestäni peruskoulu tappaa jollakin tasolla lapsistamme ja nuoristamme sen oma-aloitteisuuden ja tekemisen ilon... sen näkee kun nuoret eivät löydä tietoa netistä, kun eivät tiedä millä hakusanoilla etsisi. Tämä on tietysti ihan oma mielipiteeni ja perustuu omassa ammatissa tekemiin havaintoihin. Siksi peräänkuulutan henkilökohtaisten taipumusten havainnointia, yksilöllisyyden tuomista oppimismetodeihin ja luovuuden/oma-aloitteisuuden tukemista oppimisessa.
Oppiminen muuttuu ja muuttaa tietysti myös opettajan työtä. Työelämän oppimistarpeet nopeutuvat ja monipuolistuvat. Työelämässä opitaan myös yhteisöllisesti ja teknologian oppiminen tulee olemaan tulevaisuudessa keskeisessä asemassa.
Oppimista ei tapahdu enää perinteisesti opettajajohtoisesti tai työpaikkaohjaajan toimesta. Oppimista tapahtuu erilaisissa ympäristöissä (oppilaitosten erilaiset ympäristöt, työpaikat, tapahtumat, palaverit, työpaikan tarjoamat koulutukset), ja oppimista tapahtuu useiden eri asiantuntijoiden toimesta ja yhteisöllisesti.
Teknologia on ollut opetuksessa mukana jo kauan, mutta kokoajan tämän osa-alueen muuttuessa täytyy olla pedagogisesti kriittinen mitä ja miten sitä hyödynnetään opetuksessa. Myös ohjaavien opettajien ja työpaikan henkilökunnan omat asenteet ja teknologiaosaaminen vaikuttavat miten teknologiaa hyödynnynnettään ja miten se tuodaan osaksi oppimista. Teknologia mahdollistaa oppimisen avoimuuden ja vuorovaikutuksellisuuden.
Uuden teknolgian hyödyntäminen opetuksessa voi tuntua haasteelliselta, mutta palkitsee sitä rohkeasti kokeilevia uusien pedagogisten käytänteiden mahdollistajana.
Unohdan takakannen ja heitän ajatuksia joita mulla tuli heinäkuussa kun luin kirjan.
Ajatushan rajattomasta luokkahuoneesta on kiehtova mulle jo siksi, että pilottiryhmän (ja samalla kyllä mietin ihan muitakin) opetusta tullaan siirtämään aiempaa enemmän luokkahuoneesta työssäoppimispaikalle ja myös muualle (esim. museot, yrityskäyntien lisääminen, kauppakeskukset). Pelkästään jo luokkatilan vaihtaminen auttaa vilkkaiden ryhmien keskittymiseen (esim. tanssistudioon normitunnit).
Pidin erityisesti tulevaisuuden taitojen luokitteluista. Pilotissa ja kaikessa muussakin pohdin tarkemmin, mitkä ovat ydinasiat, joita opiskelijan tulee oppia ja muuten suuntaamaan opetusta oppilaiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tavoitteenani on myös kehittyä opettajana enemmän siihen, että olen vain tiedon etsinnän tuki ja ryhmän koodinoija. Käytännössä esim. selvitetään itse taustoja ja tsekataan miten nämä toimivat käytännön elämässä, vai toimivatko. Oman roolini muuttumiseen liittyi mulle uusi käsite ”Flipped Learning” jossa opiskelijat ensin tutustuvat TVT:n avulla aiheeseen. Tässä tutustumisvaiheessa esim. pelit voivat olla toimiva. Pitääpä miettiä...
Tieto ja viestintätekniikassa mulla haasteena on vielä oma osaaminen. Parin viikon päästä ryhmä saa padit, mutta mitä niillä tehdään...tietysti voisi laittaa myös opiskelijat miettimään vs. kurssien tavoitteet.
Olen aina uskonut pelien apuun opetuksessa ja kirjan innoittamana tulen, tai pyydän teinejäni etsimään pelejä, jotka tukisivat kaupan ja markkinoinnin kilpailukeinojen opetusta.
Rajaton luokkahuone vaan ei rajaton käyttöjärjestelmä
ATK eli ADB, jota sittemin on kutsuttu ICT:ksi eli tuttujen kanssa (erityisesti kirjassa) TVT:ksi on loputon toiveiden kultakaivos. Vastaavaa TVT hurmosta en ole kokenut, sitten 3D-ammmatillisessa opetuksessa seminaarin. Maltan tuskin odottaa kuinka tulevaisuuden talentit ohjaavat tableteilla robotteja.
Siinä missä siirros luokasta luokkaretkelle on hyppy tuntemattomaan, on siirtymä käyttöjärjestelmästä toiseen ja edelleen kolmanteen oma opettelunsa. Itse käytän I:tä, opiskelijat suosivat A:ta ja koulu liputtaa W:tä. Kaavailemani hyötysovellukset, jotka toimivat I:llä ja A:lla kun eivät sitten toimikaan W:llä. Rajoja siten näkyy olevan luokkien ulkopuolellakin, joita kutsunkin virtuaalisiksi (keinotodellisiksi) rajoiksi. Näiden rajojen kaataminen saattaa olla yhtä työlästä, kuin fyysisten seinien.
Mä niin yritin, mutta ei. Pari sataa sivua sain kahlattua, aluksi hyvin sitten vähän heikommin. Sitten se kirja vain keräsi repussa myöhästymismaksuja ja jotenkin vaan toivoin, että sisältö olisi siirtynyt päähäni selkäni kautta. Asia on hyvä, mutta mutta kirja oli vaan niin raskas. Luin joskus vuosia saman herran kirjoittamia artikkeleita flow:sta. Loistojuttuja, harmi kun en löytänyt niitä enää.
Nappaisin kirjasta yhdeksi kolahdukseksi sívun 82 ja ilon lähteet. Herra C mainitsee ilon lähteeksi tehtävän merkityksellisyyden ja sen selkeät tavoitteet, mahdollisuuden keskittyä ja hallita tehtävän tekemistä, ja mahdollisuuden saada välitöntä palautetta tehtävästä. Itselle flow ja ilo on mahdollista saada (kuten tullessani takaisin Ilorannasta kirjoitin (opeopintojen) tehtäviä tuntikausia. Noi kriteerit täyttyivät. Mutta miten saada se opiskelijoille?
Meillä on vähimmäistavoitteet (jotka tosin nekin ovat aika laajat monessa kurssissa). Miten saisimme oman asenteemme käännettyä niin, että varmistetaan että kurssin vähimmäistavoitteet täyttyvät ja sen jälkeen aistitaan fiilistä siitä, mikä tuntuu opiskelijoista hyvältä ja järkevältä ja tehdään niitä asioita. Eilen, hieman yllättäen erään ryhmäni opiskelijat päätyivät ideoimaan messuosastoa. He innostuivat, minä innostuin ja koulumme markkinointipäällikkö innostui. Mutta sitten tuli taas mutta...no milloin me tämä kaikki sitten tehdään kun tunnit pitää käyttää muuhun. Vai pitääkö ihan oikeasti? Vähän aikaa pohdittiin ja päätettiin, että toteutetaan juttu niin että kaikki joustavat ajastaan vähän. Ja koska mulla ei asiaan ollut osaamista asiaan, sovittiin, että ryhmä vastaa toteutuksesta ja mä vaan autan heitä. Tunnelma luokassa oli ihmeellinen kun opiskelijat innostuivat messuosaston suunnittelusta.
Mitä halusin kertoa äskeisellä tarinalla. Ekalla kerralla Ilorannassa kaipasimme Seepraryhmältämme heittäytymistä. Nyt heittäydyin ja annoin ryhmäni heittäytyä ja päästä ryhmänä tilaan, jota voisi kutsua myös flowksi. Se tuntui upealta ja katsotaan mitä jutusta tulee...jos ei upeaa messuosastoa, ainakin mielenkiintoinen oppimiskokemus.
Kalifornialaisen Quality of Life Centerin johtaja, psykologian professori, Mihaly Csikzentmihalyi kirjoittaa Flow-käsitteestä, optimaalisesta kokemuksesta. Tuo optimaalinen kokemus toimii tehokkaana sisäisenä motivaattorina ja ilon lähteenä. Mihaly Csikzenmihalyi on tutkinut Flow-käsitettä pitkään ja kertoo tutkimustuloksistaan kirjassa. Kirjassa on käytännön esimerkkejä eri elämän alueilta ja kulttuureista, joissa kerrotaan näistä optimaalisista kokemuksista. Flow-tilassa ihmisen keskittymiskyky on huipussaan ja hän kokee iloa kehittymisestään, tilanteen hallinnasta; käyttää kaikkia voimavarojaan ja muuttuu osaksi onnistunutta kokemusta. Kirjan mukaan itsensä kontrollointi, sopivan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja aktiivinen toiminta niiden saavuttamiseksi ovat avain täyteen elämään ja tyydyttävän sekä kestävään ilon kokemukseen.
Hannele Niemi ja Juha Multisilta (toim): Rajaton luokkahuone
Kirja kertoo uusista mahdollisuuksista, joita uusi tekniikka esim. mobiililaitteet, tabletit, internet ovat tuoneet opetukseen. Erilaiset paikasta riippumattomat yhteistyömuodot, opiskelijoiden oma aktiivisuus tiedon tuottajana sekä monet vielä löytämättömät menetelmät auttavat uudella tavalla oppimisessa.
Rajattomassa luokkahuone-kirjassa esitellään monia esimerkkejä jo tehdyistä kokeiluista tieto- ja viestintä tekniikan (TVT) hyödyntämisestä opetuksessa. Kirjassa käsitellään myös aiheeseen liittyvää teoriataustaa.
Mihaly Csikszentmihalyi (Flow – elämän virta) tuo hyvin esille elämän virran kulmakivet joiden kautta ns. optimaalinen kokemus on mahdollista: Ilon elementit, taitoja vaativa haasteellinen toiminta, toiminnan ja tietoisuuden yhteensulautuminen, selkeät tavoitteet ja palaute, sekä tehtävään keskittyminen. Nämä kulmakivet edistävät samalla myös uusien toimintamallien & oppimisprosessien suunnittelua ja toteutusta. Hannele Niemi ja Jari Multisilta (Rajaton luokkahuone) tuovat innovatiivisesti esille esimerkkejä miten uusi teknologia auttaa oppimisessa ja miten sitä voi hyödyntää opettamisessa. Medialukutaidon kautta opimme hallitsemaan uusia työkaluja ja toimintamalleja jotka edistävät ns. rajattoman luokkahuoneen toimintaa. Koulutuksessahan on keskeistä löytää keinoja jotka motivoisivat opiskelijoita uuden oppimiseen. Uuden oppimisen kiinnostusta voi syntyä erilaisista ympäristötekijöistä, kuten käytettävistä materiaaleista ja opettajan tavasta esitellä tunnin aihe. Opettajan tulisi myös löytää keino saada opiskelija itse kiinnostumaan käsiteltävästä aiheesta. Tähän ns. sisäisen motivaation ohjaamaan toimintaan yhdistyykin hyvin elämän virran kulmakivet. Tavoitteena on saada opiskelija työskentelemään itsestään kumpuavan mielihyvän vuoksi, eikä vain ulkoisiin syihin perustuvaan motivaatioon. Medialukutaidon hallinta edistää opiskelijan tiedonhankintataitoja, organisointikykyä, kommunikaatiotaitoja sekä ajattelemaan kriittisesti. Tämä myös edistää opiskelijan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota. Yhdistämällä elämän virran periaatteita sekä rajattoman luokkahuoneen ajatusmalleja löydetään uusia sekä innovatiivisia opetusmalleja ja oppimistapoja.
Mihaly Csikszentmihalyin FLOW. Elämän virta Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu- kirja on julkaistu vuonna 1990, suomennettu 2005. Psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi on tutkinut, millaisissa tilanteissa ihminen nauttii elämästään ja tuntee iloa. Ilon ja nautinnon kokemukset ovat Csikszentmihalyin mukaan optimaalisia kokemuksia, joista syntyy flow-tila. Esimerkkeinä kirjassa olemassaolon nauttijoista ja ilon kokijoista ovat mm. urheilijat, kirurgit ja perinteisen maaseudun väestö. Koin voimakkaasti flow-tilan reilu viikko sitten omien opo-opintojen yhteydessä. Uppoutuessani esseen kirjoittamiseen unohdin täysin ajan kulun, ruokailun ja ihan kaiken muunkin ympärillä olevan koko päivän aikana. Saatuani valmiiksi kuusisivuisen esseen ja lähetettyäni sen perjantai-iltana noin klo 21 ohjaavalle opettajalleni, olo oli aivan mahtava! Olin oikein tyytyväinen kirjoittamaani esseeseen ja siihen käyttämiini lähteisiin. Koin valtavan suurta onnistumisen iloa omasta toiminnastani. Olen aloittanut omaehtoisesti opo-opinnot toukokuussa. Minulla on sisäinen motivaatio edetä opinnoissa, oppia uutta ja kehittyä. Olen asettanut selkeän tavoitteen, minulla on päämäärä. Olen varannut aikaa lukemiseen ja tehtävien tekemiseen, jotta voin keskittyä ja paneutua oppimistehtäviin ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Koin, että osaamiseni oli sopivan haasteellisessa käytössä, aivoni toimivat ja opin samalla uutta aikaisempia kokemuksiani hyödyntäen.
Hannele Niemen ja Jari Multisillan toimittama Rajaton luokkahuone, 2014 Kirjassa käsitellään uuden teknologian tarjoamia käytännön mahdollisuuksia koulussa. Asiaa on tarkasteltu monipuolisesti: tutkijoiden, opettajien, vanhempien ja oppilaiden näkökulmasta. Rajattomassa koulussa oppimista tapahtuu missä vain, ei vain koulun sisällä ja opettajan antamien ohjeiden ja oppituntien puitteissa, vaan myös sen ulkopuolella vapaa-ajalla, harrastuksien parissa jne... Koulun toimintatavat ovat muuttumassa avoimemman ja laajemman ympäristön yhteistyöksi. Kirjassa esitellään konkreettisia kehittämishankkeita/kokeiluja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ideat ovat toteutuskelpoisia ja innostavat kokeilemaan. Digitaalisia välineitä tottuneesti käyttäviä oppilaita voidaan osallistaa ja aktivoida teknologiaa hyödyntävillä menetelmillä. Tieto- ja viestintätekniikan uudenlaiset laitteet ja palvelut auttavat oppimaan uutta ja ennen kaikkea tekemään yhdessä!
FLOW Ole onnellinen ja löydä oma FLOW; urheilu, musiikki, taide, työ…. Anna virran kuljettaa kohti optimaalista kokemusta, FLOWta, onnellisuutta. Saavuta oma sisäisen elämän kontrolli. Tarkkaavaisuus eli psyykkinen energia kohdistettuna vapaasti tavoitteiden saavuttamiseen, ei ole epäjärjestystä, joka pitäisi korjata, ei uhkaa, jota vastaan puolustautua. Kuinka pääset optimaaliseen tilaan, saavutat sisäisen kontrollin, askel askeleelta? ”FREUD, tee työtä ja rakasta”
Rajaton luokkahuone - teknologian mahdollisuudet opetuksessa. Kirjassa kerrotaan tuloksista, joita on saavutettu opetuksessa hyödyntäen teknologiaa kuten älypuhelimia, ibadia, videoita, tietokoneita, smartboardia Kuinka oppilaat ovat pääsevät itse toteuttamaan oppimateriaalia esim. digitaalista tarinankerrontaa, videoita, pelejä, yhteydenpitoa, toisten opettamista. Osallistuttamien on lisännyt oppilaan omatoimisuutta ja aktiivisuutta. Maailmasta on tullut jälleen ”litteä” teknologia mahdollistaa yhteistyön kansallisesti ja maailmalaajuisesti eri kouluissa ja muissa toimijoissa kuten päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Vain mielikuvitus rajana!
Hannele Niemi & Jari Multisilta (toim.) Rajaton luokkahuone
Tablettien, mobiililaitteiden, videoiden ja verkko-opetuksen yhdistelmällä oppimisympäristö ja pedagogiikka saavat uuden lähestymiskulman. Opetus ei enää ole opettajajohtoista siinä mielessä, että opettaja jakaa tiedon jonka opiskelijat toivottavasti omaksuvat. Taustalla on sosiokonstruktivistinen ajattelu, jossa opiskelijat tuottavat yhdessä tietoa. Kun tieto jaetaan, joutuu kertomaan, kuvaamaan ja pelkistämään asiaa. Asiaan on joutunut perehtymään huolella, jotta sitä voi pelkistää ymmärrettävästi.
Erilaisten projektien ja oppimistehtävien yhdessä tekeminen vahvistaa opiskelijoiden kykyä yhteistyöhön ja luo yhteisöllisyyttä. Oppimiseen saa tukea opiskelukavereilta. Oppimisympäristönä ei ole enää vain luokkahuone, koska erilaisia projekteja voidaan tehdä vaikka kotoa käsin ja työstää niitä yhdessä verkossa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi yhteiset projektit eri maiden välillä ja kansainvälisen oppimisen.
Opettajan työn kannalta uusi pedagoginen lähestymistapa tarkoittaa opiskelijoiden työn ohjaamista, tukemista ja opastusta. Opettajan pitää luottaa opiskelijoiden kykyyn etsiä tietoa ja auttaa pohtimaan sitä kriittisesti. Laitteiden opetteluun ja hallintaan menee alussa aikaa ja siihen tulisi saada resursseja, jotta opettaja ehtisi paneutua niiden käyttöön.
Opettajien keskinäistä yhteistyötä voi laitteiden ja projektien avulla tiivistää mm. materiaalien työstämisessä ja eri oppiaineiden integroinnissa toisiinsa. Tällöin myös opiskelijoiden ymmärrys eri aineiden liittymisestä toisiinsa paranee.
FLOW-elämän virta. Csikszentmihalyi, M. (2005). Rasalas.
Kirja käsittelee kantensa mukaisesti ”tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu”. Csikszentmihalyi on tutkinut tilanteita, joissa ihminen nauttii tekemistään asioista ja kokee todellista iloa siitä. Tätä onnen ja ilon tilaa kutsutaan ns. flow-tilaksi. Flow on siis toiminnan tila, jossa henkilö paitsi nauttii tekemästään asiasta, pystyy myös sen vuoksi kehittymään entistä parempiin suorituksiin ja keksii parhaiten uusia ideoita. Miten sitten tätä ilon ja onnen tilaa saa mukaan omaan opetustyöhön sekä opiskelijoiden oppimiskokemuksiin? Jotta flow-tilaan päästään, tulee henkilön taitojen ja hänelle asetettujen haasteiden olla sopivassa suhteessa. Toisaalta liian vähäiset haasteet aiheuttavat pitkästymistä ja toisaalta taas liian vaikeilta tuntuvat haasteet aiheuttavat ahdistusta. Omia opiskelijoitani miettiessä voin todeta, että flow on jo vahvasti mukana heidän oppimiskokemuksissaan. Esim. asiakaspalvelussa he saavat usein onnistumisen ja ilon kokemuksia silloin, kun huomaavat pärjäävänsä ja osaavansa hankalissakin palvelutilanteissa, jotka aluksi saattavat aiheuttaa hetkellistä epävarmuutta ja jopa ahdistustakin. Tällaisissa tilanteissa opiskelija usein uppoutuu hoitotilanteeseen niin, että ei huomaa ajankulkua ja selvästi hänestä näkee oppimisen ja onnistumisen ilon asiakashoidon jälkeen. Flow-tila on ehdottomasti saavutettu! Flown säilyttämiseksi oppimistilanteissa tulee haasteiden ja vastuun omasta työstä vähitellen sopivasti lisääntyä. Tietenkin, jotta flow-tilaan ylipäätään on mahdollista päästä, tulee opiskelijan motivaation opiskelemaansa alaa kohtaan olla kunnossa, sillä Flow vaatii myös omaa tahtotilaa kehittyä ja oppia uutta.
Rajaton luokkahuone. Niemi H. ja Multisilta J. (2014) PS-kustannus, Opetus 2000.
Kirjasta poimittuja ajatuksia: Koulutuksen tehtävänä on valmentaa oppijoissa ns. tulevaisuustaitoja, joita ovat esim. yhteistyötaidot, ongelmanratkaisutaidot, oppimistaidot ja tietotekniset taidot. Oppijat tulisi valmentaa elämään muutosten keskellä ja vahvistaa heidän innovatiivisuuttaan, sillä tulevaisuuden työelämässä pärjäävät parhaiten ne, jotka omaavat valmiudet kehittyä ja omaksua uutta. TVT:n avulla luokkahuoneen rajat katoavat, kun esim. haetaan tietoa tai luodaan yhteistyöverkostoja. Opettaja ei enää ole ainoa tiedon lähde, vaan enemmänkin ”tiedon lähteille opastaja, tiedon käytön ohjaaja ja tiedon laadun arvioija”. Oppijat osallistuvat aktiivisesti yhteistyössä tiedon hankkimiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. Itse tekeminen innostaa ja motivoi sekä sitouttaa tekijänsä. Myös oppiminen on tällöin syvällistä ja tukee ”oppijoita ottamaan itse vastuuta omasta oppimisesta”. Kun oppija jakaa omaa osaamistaan, myös oma oppiminen syventyy.
Kirjan esimerkkien herättämiä sovelluksia omaan työhön: Mobiililaitteiden käytön opettelussa opiskelijat voisivat itse ideoida laitteiden käyttötapoja samalla kun tutustuvat laitteiden ominaisuuksiin. Opiskelijat voisivat tehdä ryhmätöinä esim. tableteilla videoita osaamistaan asioista: hoitolaitteiden käyttöohjeita, toimintaohjeita asiakaspalveluun ja välinehuoltoon, työohjeistuksia hoitoihin jne. Ohjeen 1. versio esitetään muulle ryhmälle ja muut esittävät siihen tarpeellisia lisäyksiä ja vasta 2. versio on lopullinen. Tuotoksia voidaan hyödyntää muiden ryhmien opetuksessa. Dikitarinoita voisi myös tehdä esim. joistain erityisistä tapahtumista, joihin opiskelijat osallistuvat kuten messuista, hoitokeikoista vanhainkotiin ja vastaaviin. Kun laitteet ovat hallinnassa, kyseiset opiskelijat voisivat tehdä uudet ryhmätyöt toisen luokan opiskelijoiden kanssa, jolloin osana tehtävää olisi opettaa laitteen käyttöä eteenpäin. Opettajalle TVT:n käytön opettelu mahdollistaa oman opetuksen käsitteen laajentumisen, mutta vaatii paljon henkilökohtaisia resursseja. Uusien menetelmien käyttöönotto vaatii työyhteisössä asioiden jakamista ja kehittämistä yhdessä, mahdollisimman avointa työkulttuuria.
Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Hakkarainen K., Lonka K. ja Lipponen L.
Kirja lähestyy tutkivan oppimisen mallia pureutumalla perinpohjaisesti erilaisiin oppimisteorioihin ja oppimiseen liittyvään problematiikkaan. Tekijöiden esipuheessa kerrotaan, että tärkeimpänä kirjoittamisen moottorina on ollut ”palava innostus tieteeseen”. Kirjassa asioita lähestytäänkin hyvin vahvasti tieteellisestä näkövinkkelistä. Tätä teoreettisuutta on kevennetty lukuisilla käytännönesimerkeillä ja selkeällä asioiden käsittelyllä. Tutkivalle oppimiselle olennaista on ”tiedon käsittely toiminnan kohteena” ja erityisesti yhteisöllinen oppiminen. Opiskelijat tulisi ohjata ratkaisemaan yhteisiä ongelmia/tutkimaan asioita hyödyntämällä sosiaalista vuorovaikutusta. Yhdessä työskentely jonkin merkityksellisen ongelman ratkaisemisessa auttaa kehittämään yhteisiä ajatuksia ja ideoita, joita pohtimalla kaikkien tieto asiasta lisääntyy. Tällaisen oppimisen ohjaaminen ja siten opettaminen tarkoittaa sitä, että opettaja ei välitä opittavaa tietoa suoraan opiskelijoille, vaan ohjaa heitä itse miettimään asioissa ilmeneviä ongelmia ja etsimään sitten uutta tietoa sekä luomaan omia selitysmalleja ja ratkaisuja. Ryhmässä työskentelylle olennaista on, että jokainen on vastuussa ongelman ratkaisemisesta ja yhteisen tiedon lisäämisestä. Opettaja ei tee ajattelutyötä ryhmän puolesta, eikä oppiminen ole valmiiden vastausten ja tiedon kopiointia, vaan uusien ideoiden ja ajatusten luomista. Teoksen tekijät painottavat kuitenkin myös sitä, että tutkivasta oppimisesta EI seuraa, etteikö oppimisen kannalta olennaisista asioista voisi edelleen myös luennoida ja pitää perinteisiä oppitunteja; kunhan opetustilanteissa säilytetään ongelmalähtöisyys ja/tai opiskelijoiden muunlainen aktivointi. Oppijoissa tulee ensin herättää ajatuksia ja kysymyksiä, joihin he hakevat opetuksesta vastauksia. Tällöin myös luennoivasta opetuksesta tulee oppimista motivoivaa ja oppijaa kiinnostavaa. Opettajan tehtävänä on vähitellen tehdä itsensä tarpeettomaksi eli auttaa opiskelijaa selviämään omillaan. Tärkeää on, että tukirakenteet puretaan oppijalle sopivalla vauhdilla, jolloin hän ei toisaalta ahdistu liian haasteellisista tehtävistä tai koe, ettei häneen luoteta antamalla vastuuta tarpeeksi. Oppimiskulttuurin tulisi ohjata opiskelijoita itseohjautuvuuteen ja sitä kautta asioiden todelliseen ymmärtämiseen. Oppimisprosessin ei tule koskea vain opiskelijaa vaan myös opettajaa/ohjaajaa, koska ryhmässä työskenneltäessä kaikkien tietämys asioista lisääntyy. Tutkivan oppimisen menetelmillä opiskelijoita rohkaistaan kasvamaan oman alansa asiantuntijuuteen.
Mihaly C: Flow –kirjan tuomien viestien pohjalta: ”En voi tietoisesti suoraan etsiä onneani – mitä enemmän teen itse menestyksestä päämäärän, sitä enemmän jään siitä vaille” – Siksi: Haluan löytää MINUN hetkiä ja niiden mukanaan tuomia palkkioita itselleni! Jotta arjestani löytyisi usein näitä hetkiä, pyrin olemaan UTELIAS ja silmät avoinna sille, mitä ympäristössäni tapahtuu ja millaisia mahdollisuuksia se minulle tarjoaa. Haluan nähdä edessäni olevat haasteet MAHDOLLISUUKSINA, enemmän kuin uhkina.. Koska ymmärrän eläväni vuorovaikutuksessa muihin, kasvatan yksilöllisyyttäni siten, että suuntaan tarkkaavaisuuttani ITSENI ULKOPUOLELLE (pois minäkeskeisyydestä) ja opettelen hyödyntämään vaikka HUUMORIa, jonka avulla voin katsella kinkkisempiäkin tilanteita enemmän objektiivisesti. Haluan siis itse olla vaikuttamassa siihen, millaista elämästäni tulee – siksi opettelen kuuntelemaan ja KONTROLLOIMAAN juuri sitä infoa, jota havaitsen itsestäni, kun olen kokenut iloa, kipua tai pettymystä.. opettelen siis jäsentämään ja hallitsemaan tietoisuuttani. Jotta en olisi riippuvainen pelkästään sosiaalisen ympäristöni tarjoamista palkkioista, ryhdyn omien ARVOJENi mukaisiin toimiin ja panostan erityisesti juttuihin, joita HALUANKIN tehdä. Tiedostan, että tavoitteeni ovat realistisia ja taitoni sekä toiminnan mahdollisuudet vastaavat toisiaan!! Jotta voisin arjessani usein kokea, että ”juuri tällaista mun elämäni kuuluukin olla”, treenaan jatkuvasti kykyäni tuottaa ILOA JA MERKITYSTÄ elämääni! Minullahan on aina VAPAUS VALITA SUHTAUTUMISENI.
-yksittäisinä teeseinä naivin kuuloisia, mutta kokonaisuutena asioita, joihin palattava tosissaan - siis helmiä!
3. kirja tehtävä Utopeda syksy 2014 Jarno Paalasmaa Aktivoi oppilaasi , PS- Kustannus, 2014 Koulua ei käydä koulua varten eikä edes vanhan sanonnan mukaan elämää varten. Koulun itsessään tulisi olla elämää. Arjen koulutyö oppilaiden kanssa varmistaa elävän kosketuspinnan lasten ja nuorten nykytodellisuuteen. Näihin peilaten Paalasmaa kirjassaan tuo esille kuinka jo pienilläkin muutoksilla voi luoda oppilaalle mielekkäämpää, aktivoimapa ja osallistuvampaa koulua. Kirjan avulla saat välineitä omien työtapojen kehittämiseen Koulu on isossa tienhaarassa uusi elämä- ja lapsilähtöinen aktivoiva tie tulisi olla lähtökohtana perusopetuksessa. Maaliman muuttuminen on huomioitava opetuksessa. Haasteet opetuksessa ovat: - ympäristökriisi - tiedon luonteen muutos - teknologian kehitys - hyvinvoinninongelmat - monikulttuurisuus Kirjassa idealistisessa koulumaailmassa opettaja lukisi opetussuunnitelman suoraan lapsesta. Eli ensin luetaan lasta ja vasta sitten opetetaan lapsi lukemaan. Tähän tarvitaan vahvan itsetunnon omaavia opettajia, jotka kykenevät luomaan dialogisempaa opetusta. Luokassa on enemmän oppilaiden puhetta, luovaa ajattelua ja toimintaa. Tulevaisuuden koulu on enemmän ja enemmän yhdessä tekemällä oppimista ja toiminallisuuta. Kirjan pohdintakysymykset aktivoivat lukijaa kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan ja löytämään uusia tapoja opettaa. Kirjasta löytyy käytännön esimerkkejä, joiden avulla teet oppimisesta innostavaa ja motivoivaa.
Itsetunto Kohdalleen Harjoituksia itsetuntemukseen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen Sari Toivakka, Miina Maasola
Tässä on loistava kirja itsetuntemukseen ja vuorovaikutustaitojen opiskeluun. Harjoitukset ovat loistavia, ytimekkäitä, lyhyitä ja helppoja toteuttaa. Harjoitukset on vielä jaettu kaikille kouluasteille, eli kaikille löytyy jotakin. Harjoituksia voi tehdä pitkin opintojen eri vaiheita. Harjoituksia voi myös tehdä yksin, ei aina ryhmässä, mikä lisää vielä valinnanvapautta toteutuksissa.
Dokumentti kertoo toiminnallisesta, kokemuksellisesta oppimisesta, jossa vahvasti mukana FLOW-ilmiö. Nuorille lukiossa opiskeleville on tarjolla vapaasti valittavissa oppinoissa saattohoitokurssi. Kurssi on saanut suuren suosion ja on lähes aina täynnä opiskelijoita. Miksi nuoret, elämänsä kynnyksellä valitsevat saattohoitokurssin vaapaaehtoisesti, kenenkään pakottamatta? Kurssin vetäjällä on asiasta ajatus. Nuoret viettävät yhä enemmän aikaa virtuaalimaailmassa ja todelliset tunteet sekä konkreettiset kokemukset jäävät aina vain vähemmälle ja vähemmälle. Kurssi herättää nuorissa sellaisia tunteita ja todellisia kokemuksia, joita he eivät vielä koskaan ole voineet ymmärtää, saati tuntea.
Nuorten kyky tuntea empatiaa ja kyky välittämisestä kasvaa kurssin aikana huimasti. Nuorten omat palautteet kurssista olivat poikkeuksetta ja pelkästään positiiviset.
Tällaisen aiheen kokemuksellinen oppiminen sopii erityisen hyvin sosiaali- ja terveysaloille, mutta sovellettuna myös muille.
Olen tyytyväinen, että tämä 1990-luvulla kirjoitettu klassikkokirja kuului pakollisena opintoihin, koska siihen ei välttämättä olisi tullut muuten tartuttua tai ainakaan luettua loppuun. Kirjan lukeminen töksähteli johtuen asioiden liiallisesta toistamisesta. Loppujen lopuksi se kuitenkin kannatti. On hyvä tiedostaa, mistä flow-tila rakentuu, kun käsitettä tulee usein käytettyä miettimättä sen tarkemmin, mitä se pitää sisällään. Viitauksia kyseiseen kirjaan on myös tullut usein vastaan muissa teoksissa.
Kirja yrittää pureutua vanhaan viisauteen, johon on kehitetty aikojen saatossa paljon menetelmiä: tietoisuuden hallinnalla voidaan vaikuttaa kokemuksen laatuun ja sisältöön, mikä tuottaa ihmiselle iloa ja antaa elämälle merkitystä. ”Ihmiskunta on tuhatkertaistanut aineelliset voimavaransa, mutta ei oppinut parantamaan kokemuksen sisältöä”, väittää kirjan kirjoittaja. Mielihyvä on elämän tärkeä osatekijä mutta keskittyminen sen maksimointiin on kirjoittajan mukaan sievä pikkupakotie ”Tässäkö kaikki?” –kysymyksen ääreltä, eikä se johda pidemmän päälle onnellisuuteen. Yksilön on pystyttävä hakemaan palkkioita itse tekemisestä. Kaikki lähtee asennemuutoksesta ja tarkkaavaisuuden eli psyykkisen energian suuntaamisesta omaan tekemiseen. Näin päästään lähemmäksi optimaalista kokemusta eli FLOW-tilaa.
Sen verran kirjan sisältö jäi pyörimään päähän, että viittasin siihen kerran omassa facebook-statuksessa: ”Flow-tilan rakennuspalikoita on mm. tarkkaavaisuuden kohdentaminen siihen mitä tapahtuu, toiminta on itsessään tarkoitus, nautinto & ilo syntyvät välittömästi kokemuksen aikana, tietoisuuden järjestys ja hallinta, täydellinen keskittyminen ja toimintaan uppoutuminen, toiminnan kompleksinen luonne mutta selkeät säännöt, yhteiset ponnistelut kohti asetettua selkeää tavoitetta, tilanteen kontrollointi, tietyt rituaalit, ihminen lakkaa olemasta tietoinen itsestään erillään toiminnasta ... tänään flow-tilan tarjosi SALIBANDY-turnaus”.
Rajaton luokkahuone. Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.) (2014)
Kirjan keskeinen sanoma on, että koulun tehtäväksi tulee yhä enemmän valmentaa oppijoita elämään muutosten keskellä maailmassa, jossa rajattomuus on tulevaisuutta. Koko koulutusjärjestelmä on muutosten äärellä ja teknologian käyttö opetuksessa tukee tulevaisuudessa tarvittavien taitojen sekä aktiivisen ja osallisen toimijan kehittymistä. Teknologia on työkalu, jonka avulla tietynlaista osaamista voidaan edistää. Tietotekniikan lisäksi tarvitaan oppilaslähtöistä pedagogiikkaa ja opetuksen laajentamista luokan ulkopuolelle.
Keskeistä on oppijan aktiivisuuden tukeminen uudenlaisessa innovatiivisessa koulussa: oppilaiden pitäisi osata esittää kysymyksiä, hakea tietoa, arvioida omia tuotoksia, tehdä johtopäätöksiä yksin ja yhteistyössä muiden kanssa. Tällaista oppijaa tukee parhaiten sellainen opettaja, jonka rooli on tiedon lähteelle opastaja, tiedon käytön ohjaaja ja tiedon laadun arvioija eikä niinkään tiedon lähde.
Rajattomuus-käsitettä esiteltiin positiivisesta näkökulmasta ja avattiin useimpien esimerkkien kautta. Tekniikka toki mahdollistaa rajojen kaatamisen mutta toisaalta jäin myös miettimään sitä, että se jossain määrin myös luo niitä. Ihmiset voivat nykyään paljon helpommin sulkeutua omiin maailmoihinsa ollessaan jatkuvassa kosketuksessa internettiin ja laitteisiin, myös kuilu tieto- ja viestintätekniikkaa paljon hyödyntävien ja niiden välillä, jotka eivät käytä, kasvaa yhä suuremmaksi.
TVT:n käyttö opetuksessa varmasti kiinnostaa monia, mutta käytännössä tällä hetkellä on vielä paljon esteitä sen hyödyntämisessä laajassa mittakaavassa. Se vaatii opettajalta uusia taitoja ja aitoa kiinnostusta tekniikan hyödyntämiseen, koululta panostusta opettajien kouluttamiseen ja laitteiden hankintaan. On haasteellista pysyä teknologian kehityksessä mukana ja olla perillä viimeisimmistä opetukseen soveltuvista sovelluksista, wikeistä, blogialustoista, ääni- ja videotyökaluista, pilvipalveluista jne. Niiden käyttö opetuksessa vaatii keskimääräistä parempaa tuntemusta eikä esimerkiksi oma arkikäyttö välttämättä anna vielä tarpeeksi valmiuksia siihen.
Myös kirjassa esitettyjen tutkimustulosten mukaan kokeiluhankkeista ja olemassa olevasta teknologiasta huolimatta TVT ei ole levinnyt suunnitellusti suomalaiseen kouluarkeen ja koulujen välillä on isoja eroja. Tarvitaan uudenlaista pedagogista osaamista ja panostusta TVT:n integrointiin opetukseen. Ilman tukitoimia, strategiaa ja johdon tukea siihen menee vielä kauan.
Mihaly Csinzentmihalyi. Flow Flow käsittelee oppisen tai minkä muun tahansa työn tai tekemisen yhteydessä tapahtuvaa intensiivistä keskittymisen ilmiötä. Tätä ilmiötä kutsutaan flow-tilaksi. Flow-tilassa keskittyminen on herpaantumatonta ja työstä koetaan iloa ja onnistumisen kokemuksia. Työ koetaan sopivan haastavaksi ja hallittavissa olevaksi. Näin lyhyesti selitettynä. Kirjan sanoman olisi voinut tiivistää alle sataan sivuun. Tekstin ajatus on varmasti jokaiselle tuttu ja myös jokaisen kokema. Opettajuuden kannalta mietin miten tuon flow-kokemuksen voisi välittää omaan opetukseen. Jos tällaiseen pyrkii, niin tähän voisi hyvin yhdistää yhteisöllistä oppimista.
Flow
VastaaPoistaMikä sinusta tulee isona? Ihan oikeasti, aikuisten oikeasti. Nopeampi sormisena tai avustajiensa ympäröimänä herra M C.pyörittelee tätä ja teemaa miten yli 300 sivua. Tv-vetää puoleensa, sillä kyllä, en osaa keskittyä tämän kaltaisten opusten parissa. Onko tämä testi, simulaatio, aikakaappaus opiskelijan housuihin. Ainakin opin että jos haluaa paremmat kaverit, kannattaa pukeutua paremmin.
Sattummus seuraa valmiustautunutta mieltä.
Taidan, siis osaan, en aio, vaan teen mitä haluan.
Listaa mielummin kymmenen kysymystä ja vastaa niihin, kuin luet tämän.
Katson mielummin Dagin, tv Fem. Huh.
Voi Topia:) Go with a flow-
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=yWs2pr0Twzk
PoistaAnnen ajatuksia ja kirjatehtävän satoa- Rajaton luokkahuone!
VastaaPoistaRajaton luokkahuone- Hannele Niemi & Jari Multisilta –PS kustannus 2000
Rajattomuus tulisi nähdä positiivisena, uusien asioiden sekä uusien oppimismenetelmien mahdollistajana. Rajattomuus opetuksessa tuo erilaisille oppijoille mahdollisuuksia oppia uutta omia vahvuuksia hyödyntäen, toiset oppivat näkemällä, toiset kuuntelemalla ja toiset muilla aisteilla. Opettajille tämä mahdollistaa innostavia uusia opetusmenetelmiä, joita tulisi hyödyntää mahdollisimman laajasti.
Rajattomuudessa on hyvä muistaa, että sosiaalisuus, yhdessä tekeminen ja uteliaisuus sekä toisten auttaminen olisi avainasemassa. Teknologiataidot nousevat osaamisen välineiksi ja usein opiskelijat ovat opettajiaan taitavampia näissä.
Mitä uudet opetusmenetelmät vaativat- opsien uudistamista ja ajan tasalla pitämistä (nyt ops muutokset jälkijunassa), opsien muutoksiin reagointi joka koulutus asteella, uudet työvälineet. Uusien työvälineiden käyttö (kaikilla ei ole uusinta älypuhelinta) joten eri oppimisalustat , muistiinpanojen avuksi kuvia, erilaisia fyysisiä oppimisympäristöjä sekä erilaisen teknologian hyödyntäminen myös pedagogisissa ratkaisuissa sekä koulun ja kodin välisessä yhteistyössä (vilma, helmi jne.)
Mobiililaitteilla oppimista saadaan nuorille mielekkäämmäksi. Haasteena tässä voidaan nähdä erilaiset laitteet ja käyttöympäristöt. Oppimisen mielekkyyttä voidaan lisätä toki monella muullakin tavalla kuten koulun ja muiden tahojen välisen yhteistyön lisäämisellä (eri yhdistykset ja vanhemmat sekä yhteistyö näiden välillä). Digitaaliset oppitunnit ovat myös yksi keino. Ammatillisella puolella työelämän kanssa tehtävä yhteistyö ja laajat verkostot erilaisia projekteja varten lisäävät innovatiivisuutta. Tämän lisäksi saamme arvokasti tietoa siitä, mitä työelämä haluaa, millaisia työvälineitä ja kuinka erilaista teknologiaa hyödynnetään (matkailu alalla viimeiset vuodet olleet tässä edistyksellisiä. Esimerkkinä tästä e-lippu, mobiilitarkistus kortit.jne…) . Opetuksessa mobiililaitteita käytettäessä tulisi varmistaa, että opetusmateriaaleihin pääsee myös kotoa käsin. Lisäksi oman haasteensa tuo opetushenkilökunnan osaaminen uusien mobiililaitteiden kanssa.
Työn muutos ja toimenkuvien muutos eri aloilla tuo oman paineensa erilaisten tieto- ja viestintä laitteiden käyttöön. Samalla yhteistyö lisääntyy mutta sosiaalisuus vähenee. Yhteyttä pidetään yhä useammin facen, twitterin, whatsupin yms käyttöjärjestelmien kautta.
Opettajilla oma pedagoginen ajattelu ajaa valitsemaan opetusmenetelmät. Toisinaan kurssien sisältö sanelee pakon käyttää tiettyä menetelmää (esimerkkinä matkailualalla amadeus, opera jne). Toisinaan myös vanhemman sukupolven opettajilla on vaikea uskoa muutokseen ja luottaa uusiin opetusmenetelmiin ja on vaikeaa päästää vanhoista jo opituista menetelmistä irti.
Muutos vaatii positiivisuutta, uskoa tulevaan, kyvyn omaksua uusia asioita ja luottamisen uuteen.
Heittäytymällä onnistuu – Innostu opiskelusta, onnistu elämässä!
Ja Annen ajatuksia - Go with a Flow- joka oli todella lukemisen kannalta haastellinen. Näitä asioita ajattelee usein ajattelemattaan.....
VastaaPoistaElämän virta – FLOW
Mihaly Csikszentmihaylyi
Go with a Flow, annetaan vaan elämän viedä.
Kirjassa keskitytään oleellisesti siihen, miten löydämme onnen pienistä asioista. Kuinka osaamme ajatella positiivisen kautta ja mitä kautta löydämme helpoiten hyvän olon ja rauhan ympärillemme.
Mikä tekee kenenkin onnelliseksi ja tyytyväiseksi elämään ja sitä ympäröiviin asioihin, on hyvin henkilökohtainen asia, ajatuksen ydin on, että osaisimme rentoutua ja löytää hyvän ja helpon tavan olla ja elää. Osaisimme löytää ne asiat itsellemme jotka tekevät meidät iloiseksi ja onnelliseksi. Osaisimme myös päästä niistä asioista yli, jotka koemme tuskallisina tai vaikeina.
Kuinka tietoisia olemme siitä, että me emme ole voineet valita ja vaikuttaa kaikkeen siihen mikä meitä ympyröi. Kukaan ei voi valita sitä minne syntyy ja millaiseen perheeseen. Jos olisimme syntyneet keskelle nälänhätää, olisimme onnellisia ja kiitollisia veden pisarasta. Kun olemme syntyneet parempi osaisina, emme osaa joka päivä olla onnellisia siitä vedestä ja leivästä, vaan usein haaveilemme, että meidät tekee jokin muu asia onnelliseksi.
Toinen haaveilee siitä, että saisi uuden auton tai isomman talon tai lapsen. Jollekulle riittää, että on terve juuri tänään ja saa herätä onnellisena uuteen päivään. Kaikki kokemamme asiat vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme elämän virtaan ja miten annamme sen viedä meitä eteenpäin.
Vaikka emme olisi tietoisia siitä, että ajattelemme ja käsittelemme näitä asioita päivittäin niin jollain tasolla kuitenkin teemme niin. Saatamme tokaista, että uusi takki tekisi minut niin onnelliseksi mutta kun alamme miettiä, että mitä meillä on ja mikä meidän tosiasiassa tekee iloiseksi ja onnelliseksi niin usein siihen löytyy jokin muu syy.
Mikä minut tekee onnelliseksi ja tietoiseksi siitä, että koitan pysyä positiivisena. Olen onnellinen ja kiitollinen, että saan olla tässä ja tänään. Olen saanut kokea äidiksi tulemisen 4 kertaa ja minulla on 5 lasta, kaksosetkin siis minulle on suotu. Olen saanut rakastaa ja olla rakastettuna tässä liitossa lähes 20 vuotta ja me kaikki olemme terveitä ja päässeet elämän vaikeista asioista ja tregedioista yhdessä läpi. Mitä toivoisin vielä. Sitä, että saisin rauhan ja tietoisuuden siitä, että osaisin olla myös vain minä ja onnellinen myös yksin. Tuntuu, että elän toisten kautta ja toisten kanssa, entä jos toisia ei jonain päivänä olisikaan….Silti uskon, että olen löytänyt tietoisuuden minusta ja osaan asettaa tavoitteita itselleni.
http://areena.yle.fi/tv/2163319
VastaaPoistaElämän virta - FLOW, Mihaly Csikszentmihalyi
Tässä minun ajatuksia Flow ilmiöstä tutkijoiden kertomana. Takakansi videona. Hieman pitkä, mutta vaatii koko videon katsomisen.
Lisäisin tähän videoon vielä vahvasti sadut ja niiden avulla pääseminen Flowhun, olotilaan, jossa arki unohtuu ja innostus valtaa mielen. Bruno Bettelheimin kirja: Satujen lumous merkitys ja arvo.
Videolla myös koko Utobedan koulutuksen kannalta oivallisia ajatuksia, laittaa miettimään.
FLOW_Mihaly Csikszentmihalyi
VastaaPoistaKirja pyörittelee tosiaan samaa asiaa eri näkökulmista, ehkä vähän turhankin pitkään. Mutta täytyy muistaa, että jenkeissä maksetaan tietokirjailijoille sivumäärän mukaan, joten mielestäni on ihan hyvä että Mihaly on saanut perheelle huttua pöytään koko rahan edestä!
Olin lukenut kirjan jo aikaisemmin, joten lähinnä selailin kirjaa läpi ja muistuttelin asioita mieleen. Mutta lyhyestä virsi kaunis: kun ihminen saa mielekästä, tai haastavaa mutta mielekästä tekemistä, ajantaju häviää ja onnentunne aikaansaannoksesta on huikea.
Jos mietin tätä kirjaa opetuksessa, tarkoittaa se sitä, että pyrin suunnittelemaan opintokokonaisuudet niin, että käytäntöä ja mielekästä tekemistä on oikeassa suhteessa. Oikeassa suhteessa/opiskelija, koska jokaisen keskittymiskyky esim. puheen kuuntelemiseen vaihtelee (vrt. NLP_auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen ja sitten se käsittämätön loogis-järkevä).
Valitettavasti mielestäni peruskoulu tappaa jollakin tasolla lapsistamme ja nuoristamme sen oma-aloitteisuuden ja tekemisen ilon... sen näkee kun nuoret eivät löydä tietoa netistä, kun eivät tiedä millä hakusanoilla etsisi. Tämä on tietysti ihan oma mielipiteeni ja perustuu omassa ammatissa tekemiin havaintoihin. Siksi peräänkuulutan henkilökohtaisten taipumusten havainnointia, yksilöllisyyden tuomista oppimismetodeihin ja luovuuden/oma-aloitteisuuden tukemista oppimisessa.
Rajaton luokkahuone_Niemi&Multisilta
VastaaPoistaOppiminen muuttuu ja muuttaa tietysti myös opettajan työtä. Työelämän oppimistarpeet nopeutuvat ja monipuolistuvat. Työelämässä opitaan myös yhteisöllisesti ja teknologian oppiminen tulee olemaan tulevaisuudessa keskeisessä asemassa.
Oppimista ei tapahdu enää perinteisesti opettajajohtoisesti tai työpaikkaohjaajan toimesta. Oppimista tapahtuu erilaisissa ympäristöissä (oppilaitosten erilaiset ympäristöt, työpaikat, tapahtumat, palaverit, työpaikan tarjoamat koulutukset), ja oppimista tapahtuu useiden eri asiantuntijoiden toimesta ja yhteisöllisesti.
Teknologia on ollut opetuksessa mukana jo kauan, mutta kokoajan tämän osa-alueen muuttuessa täytyy olla pedagogisesti kriittinen mitä ja miten sitä hyödynnetään opetuksessa. Myös ohjaavien opettajien ja työpaikan henkilökunnan omat asenteet ja teknologiaosaaminen vaikuttavat miten teknologiaa hyödynnynnettään ja miten se tuodaan osaksi oppimista. Teknologia mahdollistaa oppimisen avoimuuden ja vuorovaikutuksellisuuden.
Uuden teknolgian hyödyntäminen opetuksessa voi tuntua haasteelliselta, mutta palkitsee sitä rohkeasti kokeilevia uusien pedagogisten käytänteiden mahdollistajana.
Rajaton luokkahuone_Niemi&Multisilta
VastaaPoistaUnohdan takakannen ja heitän ajatuksia joita mulla tuli heinäkuussa kun luin kirjan.
Ajatushan rajattomasta luokkahuoneesta on kiehtova mulle jo siksi, että pilottiryhmän (ja samalla kyllä mietin ihan muitakin) opetusta tullaan siirtämään aiempaa enemmän luokkahuoneesta työssäoppimispaikalle ja myös muualle (esim. museot, yrityskäyntien lisääminen, kauppakeskukset). Pelkästään jo luokkatilan vaihtaminen auttaa vilkkaiden ryhmien keskittymiseen (esim. tanssistudioon normitunnit).
Pidin erityisesti tulevaisuuden taitojen luokitteluista. Pilotissa ja kaikessa muussakin pohdin tarkemmin, mitkä ovat ydinasiat, joita opiskelijan tulee oppia ja muuten suuntaamaan opetusta oppilaiden kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tavoitteenani on myös kehittyä opettajana enemmän siihen, että olen vain tiedon etsinnän tuki ja ryhmän koodinoija. Käytännössä esim. selvitetään itse taustoja ja tsekataan miten nämä toimivat käytännön elämässä, vai toimivatko. Oman roolini muuttumiseen liittyi mulle uusi käsite ”Flipped Learning” jossa opiskelijat ensin tutustuvat TVT:n avulla aiheeseen. Tässä tutustumisvaiheessa esim. pelit voivat olla toimiva. Pitääpä miettiä...
Tieto ja viestintätekniikassa mulla haasteena on vielä oma osaaminen. Parin viikon päästä ryhmä saa padit, mutta mitä niillä tehdään...tietysti voisi laittaa myös opiskelijat miettimään vs. kurssien tavoitteet.
Olen aina uskonut pelien apuun opetuksessa ja kirjan innoittamana tulen, tai pyydän teinejäni etsimään pelejä, jotka tukisivat kaupan ja markkinoinnin kilpailukeinojen opetusta.
Rajaton luokkahuone vaan ei rajaton käyttöjärjestelmä
PoistaATK eli ADB, jota sittemin on kutsuttu ICT:ksi eli tuttujen kanssa (erityisesti kirjassa) TVT:ksi on loputon toiveiden kultakaivos. Vastaavaa TVT hurmosta en ole kokenut, sitten 3D-ammmatillisessa opetuksessa seminaarin. Maltan tuskin odottaa kuinka tulevaisuuden talentit ohjaavat tableteilla robotteja.
Siinä missä siirros luokasta luokkaretkelle on hyppy tuntemattomaan, on siirtymä käyttöjärjestelmästä toiseen ja edelleen kolmanteen oma opettelunsa. Itse käytän I:tä, opiskelijat suosivat A:ta ja koulu liputtaa W:tä.
Kaavailemani hyötysovellukset, jotka toimivat I:llä ja A:lla kun eivät sitten toimikaan W:llä. Rajoja siten näkyy olevan luokkien ulkopuolellakin, joita kutsunkin virtuaalisiksi (keinotodellisiksi) rajoiksi. Näiden rajojen kaataminen saattaa olla yhtä työlästä, kuin fyysisten seinien.
Flow - kirja joka kulki pari kuukautta repussani
VastaaPoistaMä niin yritin, mutta ei. Pari sataa sivua sain kahlattua, aluksi hyvin sitten vähän heikommin. Sitten se kirja vain keräsi repussa myöhästymismaksuja ja jotenkin vaan toivoin, että sisältö olisi siirtynyt päähäni selkäni kautta. Asia on hyvä, mutta mutta kirja oli vaan niin raskas. Luin joskus vuosia saman herran kirjoittamia artikkeleita flow:sta. Loistojuttuja, harmi kun en löytänyt niitä enää.
Nappaisin kirjasta yhdeksi kolahdukseksi sívun 82 ja ilon lähteet. Herra C mainitsee ilon lähteeksi tehtävän merkityksellisyyden ja sen selkeät tavoitteet, mahdollisuuden keskittyä ja hallita tehtävän tekemistä, ja mahdollisuuden saada välitöntä palautetta tehtävästä. Itselle flow ja ilo on mahdollista saada (kuten tullessani takaisin Ilorannasta kirjoitin (opeopintojen) tehtäviä tuntikausia. Noi kriteerit täyttyivät. Mutta miten saada se opiskelijoille?
Meillä on vähimmäistavoitteet (jotka tosin nekin ovat aika laajat monessa kurssissa). Miten saisimme oman asenteemme käännettyä niin, että varmistetaan että kurssin vähimmäistavoitteet täyttyvät ja sen jälkeen aistitaan fiilistä siitä, mikä tuntuu opiskelijoista hyvältä ja järkevältä ja tehdään niitä asioita. Eilen, hieman yllättäen erään ryhmäni opiskelijat päätyivät ideoimaan messuosastoa. He innostuivat, minä innostuin ja koulumme markkinointipäällikkö innostui. Mutta sitten tuli taas mutta...no milloin me tämä kaikki sitten tehdään kun tunnit pitää käyttää muuhun. Vai pitääkö ihan oikeasti? Vähän aikaa pohdittiin ja päätettiin, että toteutetaan juttu niin että kaikki joustavat ajastaan vähän. Ja koska mulla ei asiaan ollut osaamista asiaan, sovittiin, että ryhmä vastaa toteutuksesta ja mä vaan autan heitä. Tunnelma luokassa oli ihmeellinen kun opiskelijat innostuivat messuosaston suunnittelusta.
Mitä halusin kertoa äskeisellä tarinalla. Ekalla kerralla Ilorannassa kaipasimme Seepraryhmältämme heittäytymistä. Nyt heittäydyin ja annoin ryhmäni heittäytyä ja päästä ryhmänä tilaan, jota voisi kutsua myös flowksi. Se tuntui upealta ja katsotaan mitä jutusta tulee...jos ei upeaa messuosastoa, ainakin mielenkiintoinen oppimiskokemus.
Mihaly Csikszentmihalyi: Elämän virta Flow
VastaaPoistaKalifornialaisen Quality of Life Centerin johtaja, psykologian professori, Mihaly Csikzentmihalyi kirjoittaa Flow-käsitteestä, optimaalisesta kokemuksesta. Tuo optimaalinen kokemus toimii tehokkaana sisäisenä motivaattorina ja ilon lähteenä.
Mihaly Csikzenmihalyi on tutkinut Flow-käsitettä pitkään ja kertoo tutkimustuloksistaan kirjassa. Kirjassa on käytännön esimerkkejä eri elämän alueilta ja kulttuureista, joissa kerrotaan näistä optimaalisista kokemuksista.
Flow-tilassa ihmisen keskittymiskyky on huipussaan ja hän kokee iloa kehittymisestään, tilanteen hallinnasta; käyttää kaikkia voimavarojaan ja muuttuu osaksi onnistunutta kokemusta.
Kirjan mukaan itsensä kontrollointi, sopivan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja aktiivinen toiminta niiden saavuttamiseksi ovat avain täyteen elämään ja tyydyttävän sekä kestävään ilon kokemukseen.
Hannele Niemi ja Juha Multisilta (toim): Rajaton luokkahuone
VastaaPoistaKirja kertoo uusista mahdollisuuksista, joita uusi tekniikka esim. mobiililaitteet,
tabletit, internet ovat tuoneet opetukseen. Erilaiset paikasta riippumattomat yhteistyömuodot, opiskelijoiden oma aktiivisuus tiedon tuottajana sekä monet vielä löytämättömät menetelmät auttavat uudella tavalla oppimisessa.
Rajattomassa luokkahuone-kirjassa esitellään monia esimerkkejä jo tehdyistä
kokeiluista tieto- ja viestintä tekniikan (TVT) hyödyntämisestä opetuksessa.
Kirjassa käsitellään myös aiheeseen liittyvää teoriataustaa.
Mihaly Csikszentmihalyi (Flow – elämän virta) tuo hyvin esille elämän virran kulmakivet joiden kautta ns. optimaalinen kokemus on mahdollista: Ilon elementit, taitoja vaativa haasteellinen toiminta, toiminnan ja tietoisuuden yhteensulautuminen, selkeät tavoitteet ja palaute, sekä tehtävään keskittyminen. Nämä kulmakivet edistävät samalla myös uusien toimintamallien & oppimisprosessien suunnittelua ja toteutusta. Hannele Niemi ja Jari Multisilta (Rajaton luokkahuone) tuovat innovatiivisesti esille esimerkkejä miten uusi teknologia auttaa oppimisessa ja miten sitä voi hyödyntää opettamisessa. Medialukutaidon kautta opimme hallitsemaan uusia työkaluja ja toimintamalleja jotka edistävät ns. rajattoman luokkahuoneen toimintaa. Koulutuksessahan on keskeistä löytää keinoja jotka motivoisivat opiskelijoita uuden oppimiseen.
VastaaPoistaUuden oppimisen kiinnostusta voi syntyä erilaisista ympäristötekijöistä, kuten käytettävistä materiaaleista ja opettajan tavasta esitellä tunnin aihe. Opettajan tulisi myös löytää keino saada opiskelija itse kiinnostumaan käsiteltävästä aiheesta. Tähän ns. sisäisen motivaation ohjaamaan toimintaan yhdistyykin hyvin elämän virran kulmakivet. Tavoitteena on saada opiskelija työskentelemään itsestään kumpuavan mielihyvän vuoksi, eikä vain ulkoisiin syihin perustuvaan motivaatioon. Medialukutaidon hallinta edistää opiskelijan tiedonhankintataitoja, organisointikykyä, kommunikaatiotaitoja sekä ajattelemaan kriittisesti. Tämä myös edistää opiskelijan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota.
Yhdistämällä elämän virran periaatteita sekä rajattoman luokkahuoneen ajatusmalleja löydetään uusia sekä innovatiivisia opetusmalleja ja oppimistapoja.
Mihaly Csikszentmihalyin FLOW. Elämän virta Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu- kirja on julkaistu vuonna 1990, suomennettu 2005.
VastaaPoistaPsykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi on tutkinut, millaisissa tilanteissa ihminen nauttii elämästään ja tuntee iloa. Ilon ja nautinnon kokemukset ovat Csikszentmihalyin mukaan optimaalisia kokemuksia, joista syntyy flow-tila. Esimerkkeinä kirjassa olemassaolon nauttijoista ja ilon kokijoista ovat mm. urheilijat, kirurgit ja perinteisen maaseudun väestö.
Koin voimakkaasti flow-tilan reilu viikko sitten omien opo-opintojen yhteydessä. Uppoutuessani esseen kirjoittamiseen unohdin täysin ajan kulun, ruokailun ja ihan kaiken muunkin ympärillä olevan koko päivän aikana. Saatuani valmiiksi kuusisivuisen esseen ja lähetettyäni sen perjantai-iltana noin klo 21 ohjaavalle opettajalleni, olo oli aivan mahtava! Olin oikein tyytyväinen kirjoittamaani esseeseen ja siihen käyttämiini lähteisiin. Koin valtavan suurta onnistumisen iloa omasta toiminnastani.
Olen aloittanut omaehtoisesti opo-opinnot toukokuussa. Minulla on sisäinen motivaatio edetä opinnoissa, oppia uutta ja kehittyä. Olen asettanut selkeän tavoitteen, minulla on päämäärä. Olen varannut aikaa lukemiseen ja tehtävien tekemiseen, jotta voin keskittyä ja paneutua oppimistehtäviin ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Koin, että osaamiseni oli sopivan haasteellisessa käytössä, aivoni toimivat ja opin samalla uutta aikaisempia kokemuksiani hyödyntäen.
Hannele Niemen ja Jari Multisillan toimittama Rajaton luokkahuone, 2014
Kirjassa käsitellään uuden teknologian tarjoamia käytännön mahdollisuuksia koulussa. Asiaa on tarkasteltu monipuolisesti: tutkijoiden, opettajien, vanhempien ja oppilaiden näkökulmasta. Rajattomassa koulussa oppimista tapahtuu missä vain, ei vain koulun sisällä ja opettajan antamien ohjeiden ja oppituntien puitteissa, vaan myös sen ulkopuolella vapaa-ajalla, harrastuksien parissa jne...
Koulun toimintatavat ovat muuttumassa avoimemman ja laajemman ympäristön yhteistyöksi. Kirjassa esitellään konkreettisia kehittämishankkeita/kokeiluja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ideat ovat toteutuskelpoisia ja innostavat kokeilemaan. Digitaalisia välineitä tottuneesti käyttäviä oppilaita voidaan osallistaa ja aktivoida teknologiaa hyödyntävillä menetelmillä. Tieto- ja viestintätekniikan uudenlaiset laitteet ja palvelut auttavat oppimaan uutta ja ennen kaikkea tekemään yhdessä!
FLOW
VastaaPoistaOle onnellinen ja löydä oma FLOW; urheilu, musiikki, taide, työ….
Anna virran kuljettaa kohti optimaalista kokemusta, FLOWta, onnellisuutta. Saavuta oma sisäisen elämän kontrolli. Tarkkaavaisuus eli psyykkinen energia kohdistettuna vapaasti tavoitteiden saavuttamiseen, ei ole epäjärjestystä, joka pitäisi korjata, ei uhkaa, jota vastaan puolustautua. Kuinka pääset optimaaliseen tilaan, saavutat sisäisen kontrollin, askel askeleelta?
”FREUD, tee työtä ja rakasta”
Rajaton luokkahuone
- teknologian mahdollisuudet opetuksessa.
Kirjassa kerrotaan tuloksista, joita on saavutettu opetuksessa hyödyntäen teknologiaa kuten älypuhelimia, ibadia, videoita, tietokoneita, smartboardia
Kuinka oppilaat ovat pääsevät itse toteuttamaan oppimateriaalia esim. digitaalista tarinankerrontaa, videoita, pelejä, yhteydenpitoa, toisten opettamista. Osallistuttamien on lisännyt oppilaan omatoimisuutta ja aktiivisuutta.
Maailmasta on tullut jälleen ”litteä” teknologia mahdollistaa yhteistyön kansallisesti ja maailmalaajuisesti eri kouluissa ja muissa toimijoissa kuten päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Vain mielikuvitus rajana!
Hannele Niemi & Jari Multisilta (toim.) Rajaton luokkahuone
VastaaPoistaTablettien, mobiililaitteiden, videoiden ja verkko-opetuksen yhdistelmällä oppimisympäristö ja pedagogiikka saavat uuden lähestymiskulman. Opetus ei enää ole opettajajohtoista siinä mielessä, että opettaja jakaa tiedon jonka opiskelijat toivottavasti omaksuvat. Taustalla on sosiokonstruktivistinen ajattelu, jossa opiskelijat tuottavat yhdessä tietoa. Kun tieto jaetaan, joutuu kertomaan, kuvaamaan ja pelkistämään asiaa. Asiaan on joutunut perehtymään huolella, jotta sitä voi pelkistää ymmärrettävästi.
Erilaisten projektien ja oppimistehtävien yhdessä tekeminen vahvistaa opiskelijoiden kykyä yhteistyöhön ja luo yhteisöllisyyttä. Oppimiseen saa tukea opiskelukavereilta. Oppimisympäristönä ei ole enää vain luokkahuone, koska erilaisia projekteja voidaan tehdä vaikka kotoa käsin ja työstää niitä yhdessä verkossa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi yhteiset projektit eri maiden välillä ja kansainvälisen oppimisen.
Opettajan työn kannalta uusi pedagoginen lähestymistapa tarkoittaa opiskelijoiden työn ohjaamista, tukemista ja opastusta. Opettajan pitää luottaa opiskelijoiden kykyyn etsiä tietoa ja auttaa pohtimaan sitä kriittisesti. Laitteiden opetteluun ja hallintaan menee alussa aikaa ja siihen tulisi saada resursseja, jotta opettaja ehtisi paneutua niiden käyttöön.
Opettajien keskinäistä yhteistyötä voi laitteiden ja projektien avulla tiivistää mm. materiaalien työstämisessä ja eri oppiaineiden integroinnissa toisiinsa. Tällöin myös opiskelijoiden ymmärrys eri aineiden liittymisestä toisiinsa paranee.
FLOW-elämän virta. Csikszentmihalyi, M. (2005). Rasalas.
VastaaPoistaKirja käsittelee kantensa mukaisesti ”tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu”. Csikszentmihalyi on tutkinut tilanteita, joissa ihminen nauttii tekemistään asioista ja kokee todellista iloa siitä. Tätä onnen ja ilon tilaa kutsutaan ns. flow-tilaksi. Flow on siis toiminnan tila, jossa henkilö paitsi nauttii tekemästään asiasta, pystyy myös sen vuoksi kehittymään entistä parempiin suorituksiin ja keksii parhaiten uusia ideoita.
Miten sitten tätä ilon ja onnen tilaa saa mukaan omaan opetustyöhön sekä opiskelijoiden oppimiskokemuksiin? Jotta flow-tilaan päästään, tulee henkilön taitojen ja hänelle asetettujen haasteiden olla sopivassa suhteessa. Toisaalta liian vähäiset haasteet aiheuttavat pitkästymistä ja toisaalta taas liian vaikeilta tuntuvat haasteet aiheuttavat ahdistusta. Omia opiskelijoitani miettiessä voin todeta, että flow on jo vahvasti mukana heidän oppimiskokemuksissaan. Esim. asiakaspalvelussa he saavat usein onnistumisen ja ilon kokemuksia silloin, kun huomaavat pärjäävänsä ja osaavansa hankalissakin palvelutilanteissa, jotka aluksi saattavat aiheuttaa hetkellistä epävarmuutta ja jopa ahdistustakin. Tällaisissa tilanteissa opiskelija usein uppoutuu hoitotilanteeseen niin, että ei huomaa ajankulkua ja selvästi hänestä näkee oppimisen ja onnistumisen ilon asiakashoidon jälkeen. Flow-tila on ehdottomasti saavutettu! Flown säilyttämiseksi oppimistilanteissa tulee haasteiden ja vastuun omasta työstä vähitellen sopivasti lisääntyä. Tietenkin, jotta flow-tilaan ylipäätään on mahdollista päästä, tulee opiskelijan motivaation opiskelemaansa alaa kohtaan olla kunnossa, sillä Flow vaatii myös omaa tahtotilaa kehittyä ja oppia uutta.
Rajaton luokkahuone. Niemi H. ja Multisilta J. (2014) PS-kustannus, Opetus 2000.
VastaaPoistaKirjasta poimittuja ajatuksia:
Koulutuksen tehtävänä on valmentaa oppijoissa ns. tulevaisuustaitoja, joita ovat esim. yhteistyötaidot, ongelmanratkaisutaidot, oppimistaidot ja tietotekniset taidot. Oppijat tulisi valmentaa elämään muutosten keskellä ja vahvistaa heidän innovatiivisuuttaan, sillä tulevaisuuden työelämässä pärjäävät parhaiten ne, jotka omaavat valmiudet kehittyä ja omaksua uutta.
TVT:n avulla luokkahuoneen rajat katoavat, kun esim. haetaan tietoa tai luodaan yhteistyöverkostoja. Opettaja ei enää ole ainoa tiedon lähde, vaan enemmänkin ”tiedon lähteille opastaja, tiedon käytön ohjaaja ja tiedon laadun arvioija”. Oppijat osallistuvat aktiivisesti yhteistyössä tiedon hankkimiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. Itse tekeminen innostaa ja motivoi sekä sitouttaa tekijänsä. Myös oppiminen on tällöin syvällistä ja tukee ”oppijoita ottamaan itse vastuuta omasta oppimisesta”. Kun oppija jakaa omaa osaamistaan, myös oma oppiminen syventyy.
Kirjan esimerkkien herättämiä sovelluksia omaan työhön:
Mobiililaitteiden käytön opettelussa opiskelijat voisivat itse ideoida laitteiden käyttötapoja samalla kun tutustuvat laitteiden ominaisuuksiin.
Opiskelijat voisivat tehdä ryhmätöinä esim. tableteilla videoita osaamistaan asioista: hoitolaitteiden käyttöohjeita, toimintaohjeita asiakaspalveluun ja välinehuoltoon, työohjeistuksia hoitoihin jne. Ohjeen 1. versio esitetään muulle ryhmälle ja muut esittävät siihen tarpeellisia lisäyksiä ja vasta 2. versio on lopullinen. Tuotoksia voidaan hyödyntää muiden ryhmien opetuksessa.
Dikitarinoita voisi myös tehdä esim. joistain erityisistä tapahtumista, joihin opiskelijat osallistuvat kuten messuista, hoitokeikoista vanhainkotiin ja vastaaviin.
Kun laitteet ovat hallinnassa, kyseiset opiskelijat voisivat tehdä uudet ryhmätyöt toisen luokan opiskelijoiden kanssa, jolloin osana tehtävää olisi opettaa laitteen käyttöä eteenpäin.
Opettajalle TVT:n käytön opettelu mahdollistaa oman opetuksen käsitteen laajentumisen, mutta vaatii paljon henkilökohtaisia resursseja. Uusien menetelmien käyttöönotto vaatii työyhteisössä asioiden jakamista ja kehittämistä yhdessä, mahdollisimman avointa työkulttuuria.
Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Hakkarainen K., Lonka K. ja Lipponen L.
VastaaPoistaKirja lähestyy tutkivan oppimisen mallia pureutumalla perinpohjaisesti erilaisiin oppimisteorioihin ja oppimiseen liittyvään problematiikkaan. Tekijöiden esipuheessa kerrotaan, että tärkeimpänä kirjoittamisen moottorina on ollut ”palava innostus tieteeseen”. Kirjassa asioita lähestytäänkin hyvin vahvasti tieteellisestä näkövinkkelistä. Tätä teoreettisuutta on kevennetty lukuisilla käytännönesimerkeillä ja selkeällä asioiden käsittelyllä.
Tutkivalle oppimiselle olennaista on ”tiedon käsittely toiminnan kohteena” ja erityisesti yhteisöllinen oppiminen. Opiskelijat tulisi ohjata ratkaisemaan yhteisiä ongelmia/tutkimaan asioita hyödyntämällä sosiaalista vuorovaikutusta. Yhdessä työskentely jonkin merkityksellisen ongelman ratkaisemisessa auttaa kehittämään yhteisiä ajatuksia ja ideoita, joita pohtimalla kaikkien tieto asiasta lisääntyy. Tällaisen oppimisen ohjaaminen ja siten opettaminen tarkoittaa sitä, että opettaja ei välitä opittavaa tietoa suoraan opiskelijoille, vaan ohjaa heitä itse miettimään asioissa ilmeneviä ongelmia ja etsimään sitten uutta tietoa sekä luomaan omia selitysmalleja ja ratkaisuja. Ryhmässä työskentelylle olennaista on, että jokainen on vastuussa ongelman ratkaisemisesta ja yhteisen tiedon lisäämisestä. Opettaja ei tee ajattelutyötä ryhmän puolesta, eikä oppiminen ole valmiiden vastausten ja tiedon kopiointia, vaan uusien ideoiden ja ajatusten luomista.
Teoksen tekijät painottavat kuitenkin myös sitä, että tutkivasta oppimisesta EI seuraa, etteikö oppimisen kannalta olennaisista asioista voisi edelleen myös luennoida ja pitää perinteisiä oppitunteja; kunhan opetustilanteissa säilytetään ongelmalähtöisyys ja/tai opiskelijoiden muunlainen aktivointi. Oppijoissa tulee ensin herättää ajatuksia ja kysymyksiä, joihin he hakevat opetuksesta vastauksia. Tällöin myös luennoivasta opetuksesta tulee oppimista motivoivaa ja oppijaa kiinnostavaa.
Opettajan tehtävänä on vähitellen tehdä itsensä tarpeettomaksi eli auttaa opiskelijaa selviämään omillaan. Tärkeää on, että tukirakenteet puretaan oppijalle sopivalla vauhdilla, jolloin hän ei toisaalta ahdistu liian haasteellisista tehtävistä tai koe, ettei häneen luoteta antamalla vastuuta tarpeeksi. Oppimiskulttuurin tulisi ohjata opiskelijoita itseohjautuvuuteen ja sitä kautta asioiden todelliseen ymmärtämiseen. Oppimisprosessin ei tule koskea vain opiskelijaa vaan myös opettajaa/ohjaajaa, koska ryhmässä työskenneltäessä kaikkien tietämys asioista lisääntyy. Tutkivan oppimisen menetelmillä opiskelijoita rohkaistaan kasvamaan oman alansa asiantuntijuuteen.
kokeilenpa ensin, jotta uskallan JULKAISTA::
VastaaPoistaMihaly C: Flow –kirjan tuomien viestien pohjalta:
VastaaPoista”En voi tietoisesti suoraan etsiä onneani – mitä enemmän teen itse menestyksestä päämäärän, sitä enemmän jään siitä vaille” – Siksi:
Haluan löytää MINUN hetkiä ja niiden mukanaan tuomia palkkioita itselleni!
Jotta arjestani löytyisi usein näitä hetkiä, pyrin olemaan UTELIAS ja silmät avoinna sille, mitä ympäristössäni tapahtuu ja millaisia mahdollisuuksia se minulle tarjoaa.
Haluan nähdä edessäni olevat haasteet MAHDOLLISUUKSINA, enemmän kuin uhkina..
Koska ymmärrän eläväni vuorovaikutuksessa muihin, kasvatan yksilöllisyyttäni siten, että suuntaan tarkkaavaisuuttani ITSENI ULKOPUOLELLE (pois minäkeskeisyydestä) ja opettelen hyödyntämään vaikka HUUMORIa, jonka avulla voin katsella kinkkisempiäkin tilanteita enemmän objektiivisesti.
Haluan siis itse olla vaikuttamassa siihen, millaista elämästäni tulee – siksi opettelen kuuntelemaan ja KONTROLLOIMAAN juuri sitä infoa, jota havaitsen itsestäni, kun olen kokenut iloa, kipua tai pettymystä.. opettelen siis jäsentämään ja hallitsemaan tietoisuuttani.
Jotta en olisi riippuvainen pelkästään sosiaalisen ympäristöni tarjoamista palkkioista, ryhdyn omien ARVOJENi mukaisiin toimiin ja panostan erityisesti juttuihin, joita HALUANKIN tehdä. Tiedostan, että tavoitteeni ovat realistisia ja taitoni sekä toiminnan mahdollisuudet vastaavat toisiaan!!
Jotta voisin arjessani usein kokea, että ”juuri tällaista mun elämäni kuuluukin olla”, treenaan jatkuvasti kykyäni tuottaa ILOA JA MERKITYSTÄ elämääni! Minullahan on aina VAPAUS VALITA SUHTAUTUMISENI.
-yksittäisinä teeseinä naivin kuuloisia, mutta kokonaisuutena asioita, joihin palattava tosissaan - siis helmiä!
3. kirja tehtävä Utopeda syksy 2014
VastaaPoistaJarno Paalasmaa Aktivoi oppilaasi , PS- Kustannus, 2014
Koulua ei käydä koulua varten eikä edes vanhan sanonnan mukaan elämää varten. Koulun itsessään tulisi olla elämää. Arjen koulutyö oppilaiden kanssa varmistaa elävän kosketuspinnan lasten ja nuorten nykytodellisuuteen. Näihin peilaten Paalasmaa kirjassaan tuo esille kuinka jo pienilläkin muutoksilla voi luoda oppilaalle mielekkäämpää, aktivoimapa ja osallistuvampaa koulua. Kirjan avulla saat välineitä omien työtapojen kehittämiseen
Koulu on isossa tienhaarassa uusi elämä- ja lapsilähtöinen aktivoiva tie tulisi olla lähtökohtana perusopetuksessa. Maaliman muuttuminen on huomioitava opetuksessa. Haasteet opetuksessa ovat:
- ympäristökriisi
- tiedon luonteen muutos
- teknologian kehitys
- hyvinvoinninongelmat
- monikulttuurisuus
Kirjassa idealistisessa koulumaailmassa opettaja lukisi opetussuunnitelman suoraan lapsesta. Eli ensin luetaan lasta ja vasta sitten opetetaan lapsi lukemaan. Tähän tarvitaan vahvan itsetunnon omaavia opettajia, jotka kykenevät luomaan dialogisempaa opetusta. Luokassa on enemmän oppilaiden puhetta, luovaa ajattelua ja toimintaa. Tulevaisuuden koulu on enemmän ja enemmän yhdessä tekemällä oppimista ja toiminallisuuta. Kirjan pohdintakysymykset aktivoivat lukijaa kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan ja löytämään uusia tapoja opettaa. Kirjasta löytyy käytännön esimerkkejä, joiden avulla teet oppimisesta innostavaa ja motivoivaa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaItsetunto Kohdalleen Harjoituksia itsetuntemukseen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen
VastaaPoistaSari Toivakka, Miina Maasola
Tässä on loistava kirja itsetuntemukseen ja vuorovaikutustaitojen opiskeluun. Harjoitukset ovat loistavia, ytimekkäitä, lyhyitä ja helppoja toteuttaa. Harjoitukset on vielä jaettu kaikille kouluasteille, eli kaikille löytyy jotakin. Harjoituksia voi tehdä pitkin opintojen eri vaiheita. Harjoituksia voi myös tehdä yksin, ei aina ryhmässä, mikä lisää vielä valinnanvapautta toteutuksissa.
http://areena.yle.fi/tv/2259931
VastaaPoistaDOK: Saattohoitokurssi nuorille opiskelijoille
Dokumentti kertoo toiminnallisesta, kokemuksellisesta oppimisesta, jossa vahvasti mukana FLOW-ilmiö. Nuorille lukiossa opiskeleville on tarjolla vapaasti valittavissa oppinoissa saattohoitokurssi. Kurssi on saanut suuren suosion ja on lähes aina täynnä opiskelijoita. Miksi nuoret, elämänsä kynnyksellä valitsevat saattohoitokurssin vaapaaehtoisesti, kenenkään pakottamatta? Kurssin vetäjällä on asiasta ajatus. Nuoret viettävät yhä enemmän aikaa virtuaalimaailmassa ja todelliset tunteet sekä konkreettiset kokemukset jäävät aina vain vähemmälle ja vähemmälle. Kurssi herättää nuorissa sellaisia tunteita ja todellisia kokemuksia, joita he eivät vielä koskaan ole voineet ymmärtää, saati tuntea.
Nuorten kyky tuntea empatiaa ja kyky välittämisestä kasvaa kurssin aikana huimasti. Nuorten omat palautteet kurssista olivat poikkeuksetta ja pelkästään positiiviset.
Tällaisen aiheen kokemuksellinen oppiminen sopii erityisen hyvin sosiaali- ja terveysaloille, mutta sovellettuna myös muille.
FLOW- elämän virta. Csikszentmihalyi, M. (2005).
VastaaPoistaOlen tyytyväinen, että tämä 1990-luvulla kirjoitettu klassikkokirja kuului pakollisena opintoihin, koska siihen ei välttämättä olisi tullut muuten tartuttua tai ainakaan luettua loppuun. Kirjan lukeminen töksähteli johtuen asioiden liiallisesta toistamisesta. Loppujen lopuksi se kuitenkin kannatti. On hyvä tiedostaa, mistä flow-tila rakentuu, kun käsitettä tulee usein käytettyä miettimättä sen tarkemmin, mitä se pitää sisällään. Viitauksia kyseiseen kirjaan on myös tullut usein vastaan muissa teoksissa.
Kirja yrittää pureutua vanhaan viisauteen, johon on kehitetty aikojen saatossa paljon menetelmiä: tietoisuuden hallinnalla voidaan vaikuttaa kokemuksen laatuun ja sisältöön, mikä tuottaa ihmiselle iloa ja antaa elämälle merkitystä. ”Ihmiskunta on tuhatkertaistanut aineelliset voimavaransa, mutta ei oppinut parantamaan kokemuksen sisältöä”, väittää kirjan kirjoittaja. Mielihyvä on elämän tärkeä osatekijä mutta keskittyminen sen maksimointiin on kirjoittajan mukaan sievä pikkupakotie ”Tässäkö kaikki?” –kysymyksen ääreltä, eikä se johda pidemmän päälle onnellisuuteen. Yksilön on pystyttävä hakemaan palkkioita itse tekemisestä. Kaikki lähtee asennemuutoksesta ja tarkkaavaisuuden eli psyykkisen energian suuntaamisesta omaan tekemiseen. Näin päästään lähemmäksi optimaalista kokemusta eli FLOW-tilaa.
Sen verran kirjan sisältö jäi pyörimään päähän, että viittasin siihen kerran omassa facebook-statuksessa: ”Flow-tilan rakennuspalikoita on mm. tarkkaavaisuuden kohdentaminen siihen mitä tapahtuu, toiminta on itsessään tarkoitus, nautinto & ilo syntyvät välittömästi kokemuksen aikana, tietoisuuden järjestys ja hallinta, täydellinen keskittyminen ja toimintaan uppoutuminen, toiminnan kompleksinen luonne mutta selkeät säännöt, yhteiset ponnistelut kohti asetettua selkeää tavoitetta, tilanteen kontrollointi, tietyt rituaalit, ihminen lakkaa olemasta tietoinen itsestään erillään toiminnasta ... tänään flow-tilan tarjosi SALIBANDY-turnaus”.
Rajaton luokkahuone. Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.) (2014)
VastaaPoistaKirjan keskeinen sanoma on, että koulun tehtäväksi tulee yhä enemmän valmentaa oppijoita elämään muutosten keskellä maailmassa, jossa rajattomuus on tulevaisuutta. Koko koulutusjärjestelmä on muutosten äärellä ja teknologian käyttö opetuksessa tukee tulevaisuudessa tarvittavien taitojen sekä aktiivisen ja osallisen toimijan kehittymistä. Teknologia on työkalu, jonka avulla tietynlaista osaamista voidaan edistää. Tietotekniikan lisäksi tarvitaan oppilaslähtöistä pedagogiikkaa ja opetuksen laajentamista luokan ulkopuolelle.
Keskeistä on oppijan aktiivisuuden tukeminen uudenlaisessa innovatiivisessa koulussa: oppilaiden pitäisi osata esittää kysymyksiä, hakea tietoa, arvioida omia tuotoksia, tehdä johtopäätöksiä yksin ja yhteistyössä muiden kanssa. Tällaista oppijaa tukee parhaiten sellainen opettaja, jonka rooli on tiedon lähteelle opastaja, tiedon käytön ohjaaja ja tiedon laadun arvioija eikä niinkään tiedon lähde.
Rajattomuus-käsitettä esiteltiin positiivisesta näkökulmasta ja avattiin useimpien esimerkkien kautta. Tekniikka toki mahdollistaa rajojen kaatamisen mutta toisaalta jäin myös miettimään sitä, että se jossain määrin myös luo niitä. Ihmiset voivat nykyään paljon helpommin sulkeutua omiin maailmoihinsa ollessaan jatkuvassa kosketuksessa internettiin ja laitteisiin, myös kuilu tieto- ja viestintätekniikkaa paljon hyödyntävien ja niiden välillä, jotka eivät käytä, kasvaa yhä suuremmaksi.
TVT:n käyttö opetuksessa varmasti kiinnostaa monia, mutta käytännössä tällä hetkellä on vielä paljon esteitä sen hyödyntämisessä laajassa mittakaavassa. Se vaatii opettajalta uusia taitoja ja aitoa kiinnostusta tekniikan hyödyntämiseen, koululta panostusta opettajien kouluttamiseen ja laitteiden hankintaan. On haasteellista pysyä teknologian kehityksessä mukana ja olla perillä viimeisimmistä opetukseen soveltuvista sovelluksista, wikeistä, blogialustoista, ääni- ja videotyökaluista, pilvipalveluista jne. Niiden käyttö opetuksessa vaatii keskimääräistä parempaa tuntemusta eikä esimerkiksi oma arkikäyttö välttämättä anna vielä tarpeeksi valmiuksia siihen.
Myös kirjassa esitettyjen tutkimustulosten mukaan kokeiluhankkeista ja olemassa olevasta teknologiasta huolimatta TVT ei ole levinnyt suunnitellusti suomalaiseen kouluarkeen ja koulujen välillä on isoja eroja. Tarvitaan uudenlaista pedagogista osaamista ja panostusta TVT:n integrointiin opetukseen. Ilman tukitoimia, strategiaa ja johdon tukea siihen menee vielä kauan.
Mihaly Csinzentmihalyi. Flow
VastaaPoistaFlow käsittelee oppisen tai minkä muun tahansa työn tai tekemisen yhteydessä tapahtuvaa intensiivistä keskittymisen ilmiötä. Tätä ilmiötä kutsutaan flow-tilaksi. Flow-tilassa keskittyminen on herpaantumatonta ja työstä koetaan iloa ja onnistumisen kokemuksia. Työ koetaan sopivan haastavaksi ja hallittavissa olevaksi.
Näin lyhyesti selitettynä. Kirjan sanoman olisi voinut tiivistää alle sataan sivuun. Tekstin ajatus on varmasti jokaiselle tuttu ja myös jokaisen kokema. Opettajuuden kannalta mietin miten tuon flow-kokemuksen voisi välittää omaan opetukseen. Jos tällaiseen pyrkii, niin tähän voisi hyvin yhdistää yhteisöllistä oppimista.