perjantai 1. toukokuuta 2015

VALo-ope: IV valmennusosio:Tiimioppimiseen / Yhteisöllisyyte...

VALo-ope: IV valmennusosio:Tiimioppimiseen / Yhteisöllisyyte...









3 pistettä. Johannes
Partanen 2014. Välähdyksiä ihmisen oppimisesta. Mitä tiimivalmentajan on
tiedettävä yksilön oppimisesta ja Tiimiakatemian käytännöistä. Partus Oy.
Kopijyvä Oy, Jyväskylä.
Johannes Partanen,
Jyväskylän amk:n tiimiakatemian perustaja lataa yrittäjyyden nimiin tavalla,
mihin on vaikea esittää vastaväitteitä.
”Tiimiyrittäjyyden
oppimisessa on tärkeä testata syntynyttä ideaa heti käytännössä. Myös asiakas
antaa paineita. Hän ei odota siihen asti kun uusi kurssi alkaa vaan toimintaan
on ryhdyttävä heti. Töiden organisointi on myös tehtävä uusilla tavoilla.
Koulun rakenne on purettava yrittäjyyden oppimisessa, sillä prosessit ovat
tärkeämpiä kuin rakenteet”, sanoo Partanen.
Jo johdantokappaleessa
Partanen esittää Yaacov Hechtin tiimin havainnot maailmalla vallitsevasta
kasvatusjärjestelmän kriisistä, mikä johtuu työmarkkinoiden ja
kasvatusjärjestelmän välisen yhteyden puuttumisesta, lasten oikeuksissa
tapahtuneesta vallankumouksesta, jota koulu ei ole ottanut huomioon ja siitä,
että tietotekniikan muutosta ei ole onnistuttu istuttamaan koulujärjestelmään.
ja sitten Partanen antaa palaa. Johdannossa P. taustoittaa tulevaisuuden
näkymää laajemmasta perspektiivistä. Seuraavissa luvuissa esitellään oppimisen
muotoja, mitkä tukevat tiimioppimista sekä kouliintumista oppijana, oppimista
organisaatiossa, valmentamista. Jokainen luku päättyy P:n kokoamiin ajatuksiin
yksilön oppimisesta hänen 40-vuotisen uransa ajalta. Kirjasta löytää myös
ansiokkaan listan tulevaisuuteen, yrittäjyyteen ja tiimioppimiseen liittyviä
lähteitä.
Kirja on Johannes
Partasen ura ja teot tiivistetyssä muodossa.
 


2 kommenttia:

  1. Artikkeli: Tiimiopetus yrittäjyyskasvatuksen opetusmenetelmänä/Kati Peltonen

    Artikkeli sisältyy yrittäjyyskasvatuksen tieteelliseen kokoomajulkaisuun (Yrittäjyyskasvatuksen monia suuntia, Kyrö, Lehtonen, Ristimäki, 2007), jonka eri artikkeleita olin muutama vuosi sitten eri elämäntilanteessa selaillut. Nyt tämä kyseinen artikkeli tiimikokeilusta erottui, osui ja upposi kovinkin ymmärrettävällä tavalla meikäläiselle, kun olemme UTOPEDAn parissa samoja aiheita käsitelleet..

    Artikkeli käsittelee tiimiopetuskokeilua ja toimintatutkimusta, jotka liittyvät koulutuskeskus Salpauksessa v 2005-06 toteutettuun opetustoimen täydennyskoulutushankkeeseen, Yrittäjyysmentor -koulutukseen.

    Artikkelin pohjana oleva kokeilu toteutettiin interaktiivisen tiimiopetusmallin mukaisesti, jolloin kolme tiimin opettajajäsentä toimivat yhdessä oppimistilanteiden ohjaajina. Interaktiivisen mallin toteuttaminen edellyttää, että opettajatiimillä on yhteinen näkemys opetusta ohjaavista lähtökohdista sekä opetuksen tavoitteista. Edellytetään myös, että tiimin jäsenet luottavat toisiinsa ja kykenevät avoimeen vuorovaikutukseen ja palautteenantamiseen. Lisäksi edellytetään, että tiimin jäsenet ovat valmiita ottamaan riskin ja ”heittäytymään” mukaan oppimisprosessiin. Tässä projektissa tiimin jäsenet tunsivat toisensa ja toistensa työtavat ennestään, jolloin ryhmän kehittymiseen liittyvien haasteiden sijasta huomio voitiin kiinnittää opetusprojektin toteuttamiseen.

    Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä ymmärtämään opettajien kokemuksia tiimiopetuskokeiluun liittyen sekä tarkastelemaan kokeilun tuottamaa muutosta opettajien ajattelussa ja toiminnassa.

    Tutkimuksessa huomio kohdistui ensisijaisesti opettajien riskinottokyvyn sekä epävarmuuden hallinnan kehittymiseen. Tutkimuksen tuloksina todettiin, että opettajien tiimitoiminta ja tiimiopetus tukevat tiimin jäsenten riskinottovalmiuksia lisääntyneenä kyvykkyytenä tarttua uuteen mahdollisuuteen sekä kykynä sietää tähän liittyvää epävarmuutta. Riskinottamiskyvyn todettiin kehittyvän vähitellen: alkuvaiheen hämmennyksestä siirryttiin toimintaan, jonka myötä tiimin jäsenten uskallus ja itsevarmuus lisääntyivät. Tiimin tuella oli ratkaiseva merkitys, erityisesti projektin konfliktisiin tilanteisiin liittyvän epävarmuuden tunteiden hallinnassa. Projektin toteuttamisessa pidettiin erityisen tärkeänä sitä, että jäsenet sitoutuivat projektiin. Tiimin sisäisen kiinteyden todettiin edelleen lisäävän tiimin jäsenten sitoutumista.

    Tiimityön tulee mahdollistaa sekä yksilöllinen että jaettu oppiminen. Tämä edellyttää tiimin jäseniltä kykyä omien vahvuuksien ja kehittämisalueiden reflektointiin sekä kykyä tunnistaa ja tunnustaa toisten vahvuudet. Tämä edellyttää myös halua jakaa omaa osaamista muille sekä halua oppia toisilta. Tutkimuksessa havaittiin, että avoimeen vuorovaikutukseen perustuva rakentava palautteenanto sekä kyky sen vastaanottamiseen ja palautteesta oppimiseen eivät tapahdu itsestään, vaan syntyvät keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen perusteella.

    VastaaPoista
  2. Kirja: Introvertit, työpaikan hiljainen vallankumous
    Kirjoittaja: Linus Jonkman – kirja valittiin Ruotsissa v 2014 HR-kirjaksi

    Introvertit –kirja palauttaa ns ”hiljaisten tyyppien” maineen. Osa meistä ideoi parhaiten itsekseen, puhuu harkiten ja pohtii päätökset tarkkaan. Introvertin vastakohta on ekstrovertti, joka saa voimaa puhuessaan muiden kanssa. Väkijoukot ja keskustelut lataavat hänen akut..

    Sana introvertti on noussut viime aikoina otsikoihin usein. Sillä viitataan henkilöön, joka on sulkeutunut, sisäänpäin kääntynyt ja elää omissa maailmoissa. Termi introversio on usein myös tavattoman väärinymmärretty – jos googlaa sanan, saa lukea ensimmäiseksi Anders Behring Breivikistä.. Jos taas etsii netistä julkaisuja hakusanalla ekstrovertti, eteen ”lävähtää” työpaikkalmoituksia, joissa peräänkuulutetaan henkilöitä, jotka ovat sosiaalisesti lahjakkaita, hyviä tiimityöskentelijöitä, muutoksesta virtaa saavia, nopeita käänteissään..

    Emme aina tunnista itsestämme introvertin merkkejä, koska olemme niin vakuuttuneita ekstroverttiydestämme. Ulospäin suuntautuneisuus on normi. Nykyaikana meiltä odotetaan sosiaalisuutta, sanavalmiutta ja kontaktihakuisuutta. Niinpä moni joutuu toimimaan vastoin luontoaan (maailman väestöstä reilu neljäsosa on introverttejä) täyttääkseen yhteiskunnan vaatimukset ulospäin suuntautuneisuudesta ja spontaaniudesta.

    Jonkman on sitä mieltä, että ennen kaikkea intro- tai ekstroversiomme aste määrittelee persoonaamme. Meissä kaikissa on piirteitä näistä molemmista tyypeistä, mutta eri mittasuhteissa.

    Monet ongelmat työpaikoilla ja tiimityöskentelyssä kumpuavat introverttien ja ekstroverttien eroista. Mitkä ovat näiden persoonallisuustyyppien vahvuuksia työelämässä ja erityisesti tiimeissä, joissa olisi hyvä olla edustettuina sopivassa määrin molempia persoonallisuuksia. Esimerkiksi stressinsietokykymme saattaa välillä joutua kovalle koetukselle, jos yritämme tehdä asioita tavalla, joka ei ole olleenkaan hyvä tapa meille tai toimimme ympäristössä, jossa olosuhteet eivät edesauta keskittymistämme. Tiimien toiminnan ja tehokkuuden kannalta olisi tärkeää, että tiimin jäsenet tiedostavat toistensa työskentelytapojen erilaisuudet (esim. introvertin pitkäjänteisyys, omistautuminen, luovat ongelmanratkaisutaidot, syvällinen pohdinta,..),
    jolloin kaikkien vahvuudet saataisi toimivasti tiimin yhteiseen käyttöön..

    Kirja on täynnä mukaansatempaavia tilanne- ja henkilökuvauksia kirjoittajan oman elämän näkökulmasta (kaapista esille tulleen introvertin) samoin kuin havaintoja julkisuudessa tunnettujen henkilöiden persoonallisuuksista. Teksti on monilta osin hupaisaa ja välillä turhankin samaa asiaa toistavaa, mutta kaiken takana on paljon arki- ja työelämäämme uudella tavalla valottavaa tietoa. Monessa kohdin ainakin itselleni kirjan esimerkit toimivat jopa vapauttavina selityksinä sille, että ehkä en sittenkään ole yksin ”outo”..

    VastaaPoista